Met­sä­ko­ney­rit­täjä Mikko Kal­li­sen Scor­pion Giant tekee har­ven­nus­hak­kuuta val­tion met­sässä Suo­mus­sal­mella. Ensi­har­ven­nus alu­eella on tehty ehkä 15 vuotta sit­ten ja nyt on toi­sen har­ven­nuk­sen vuoro. Näin poh­joi­sessa metsä jäte­tään hie­man har­vem­maksi kuin Kal­li­sen koti­kon­nuilla Poh­jois-Kar­ja­lassa. Urakka on kau­kana kotoa, mutta muu­ten mie­lei­nen, sillä met­sä­pohja on melko tasai­nen, kive­tön ja pus­ka­ton, met­sä­au­to­tiet ovat erin­omai­sessa kun­nossa ja alue on mie­lek­kään kokoi­nen, eli hakat­ta­vaa riit­tää har­ves­te­rille ja ajo­ko­neelle elo­kuulta mar­ras­kuulle.

“Yleensä Met­sä­hal­li­tus on suo­raan asia­kas, mutta täällä olen aliu­ra­koit­si­jana. Lei­mi­kot tule­vat näky­viin Wood­Forceen. Met­sä­hal­li­tuk­sen kanssa on sovittu kuu­kausit­tai­nen tilaus­määrä, joka pyri­tään toteut­ta­maan Wood­Forcessa näky­villä lei­mi­koilla. Koney­rit­tä­jällä on aika pal­jon vapautta valita lei­mi­kot. Tässä sys­tee­missä on pal­jon hyvää”, ker­too Kal­li­nen.

Metsä Kal­li­nen Oy:llä on Met­sä­hal­li­tuk­sen kanssa kaksi sopi­musta, joista toi­nen on mää­rä­ai­kai­nen ja toi­nen on voi­massa tois­tai­seksi. Hin­toja tar­kis­te­taan indek­sin mukaan.

“Koti ja pää­paikka on Pol­vi­jär­vellä, lisäksi on halli Joen­suussa. Yleensä toi­mimme Joen­suun, Juuan, Kaa­vin, Hei­nä­ve­den, Outo­kum­mun, Lipe­rin, Tuus­nie­men ja Lep­pä­vir­ran seu­dulla. Tänne Suo­mus­sal­melle läh­din, kun oli vähän hil­jai­sem­paa.”

Yri­tys nelin­ker­tais­tui vii­dessä vuo­dessa

Kal­li­nen on kotoi­sin maa­ti­lalta ja oppi kone­töi­hin jo nuo­rena. Trak­to­rilla ja perä­kär­ryllä haet­tiin puuta koti­met­sistä omiksi tar­peiksi. Armei­jan ja kou­lun jäl­keen hän ajoi neljä vuotta met­sä­ko­neita työn­te­ki­jänä toi­sella yrit­tä­jällä. Oman yri­tyk­sen hän perusti vel­jensä kanssa vuonna 2007, mutta veli ei ole enää mukana toi­min­nassa.

“Läh­din ihan tyh­jästä. Vielä vuonna 2019 oli kaksi konetta: PONSSE Scor­pion ja PONSSE Wisent. Nykyi­sin koneita on kah­dek­san: har­ves­te­reina PONSSE Scor­pion Giant, kaksi perus-Scor­pio­nia ja John Deere 1270G sekä ajo­ko­neina kolme PONSSE Buf­fa­loa ja John Deere 1510G.”

Työn­te­ki­jöitä on 15 yrit­tä­jät mukaan luet­tuna. Kal­li­nen omis­taa yri­tyk­sestä 90 pro­sent­tia ja Joni Kar­vi­nen 10 pro­sent­tia. Kar­vi­nen tuli alun­pe­rin yri­tyk­seen töi­hin, mutta noheva nuori mies halusi myös osak­kuu­den yri­tyk­sestä. Myös Kar­vi­sen isä ja setä ovat töissä yri­tyk­sessä. Yksi mies ajaa käy­tän­nössä täy­si­päi­väi­sesti lavet­ti­au­toa, jolla siir­re­tään omia ja mui­den­kin met­sä­ko­neita.

“Olen kas­vat­ta­nut yri­tystä viime vuo­sina aika nopeasti, kun on ollut hyviä ura­koita ja kul­jet­ta­jia tar­jolla. Kul­jet­ta­jien kanssa on ollut vähän onnea­kin, sillä yleensä osaa­via kus­keja ei ihan hel­posti löydy. Nyt­kin on yksi 17-vuo­tias opis­ke­lija kas­va­massa.”

“Eihän se kasvu kah­desta koneesta kah­dek­saan vii­dessä vuo­dessa ole ihan help­poa ollut. Aika pit­kää päi­vää sai välillä tehdä, että sai pää­omaa kasaan. Mutta nyt jo vähän hel­pot­taa. Ajan esi­mer­kiksi täällä Suo­mus­sal­mella tällä koneella itsek­seen vain yhtä pit­kää vuo­roa. Muut koneet ovat yleensä kah­dessa vuo­rossa Poh­jois-Kar­ja­lassa ja Poh­jois-Savossa.”

Ukrai­nan sota lisäsi kysyn­tää

Kun puun tuonti Venä­jältä lop­pui Ukrai­nan sodan myötä pari vuotta sit­ten, niin pai­kal­li­set hak­kuut ovat lisään­ty­neet eten­kin Itä-Suo­messa. Kal­li­sen yri­tyk­sellä hak­kuista noin puo­let on pää­te­hak­kuuta, 30 pro­sent­tia har­ven­nusta ja 20 pro­sent­tia ensi­har­ven­nusta. Ener­gia­puuta hän ei käy­tän­nössä kor­jaa lain­kaan.

“Näkee­hän sen, ettei­vät koi­vu­ka­sat kauan seiso tien var­ressa, kun siitä on pieni pula Venä­jän tuon­nin loput­tua.”

Kal­li­sella on koke­musta kai­ken väri­sistä met­sä­ko­neista. Hän pitää Pons­sea tur­val­li­sena valin­tana, jolla on paras sel­västi paras huolto.

“Ikinä eivät ole tar­jon­neet ei-oota Pons­sen varao­sista. Otta­vat vaikka tar­vit­ta­vat osat kokoon­pa­no­teh­taalta. Meillä on fir­man hal­lilla varao­sa­kontti, johon osat tuo­daan yön aikana, jos ne arkena tilaa. Myös­kin Pons­sen huolto on todella hyvä sekä Joen­suun seu­dulla että täällä Suo­mus­sal­mella.”

Yhdek­sän vuo­den koke­mus Scor­pio­neista

Kal­li­nen sai PONSSE Scor­pio­nin käyt­töönsä yhdek­sän vuotta sit­ten yhtenä ensim­mäi­sistä asiak­kaista. Sen jäl­keen koke­musta on ker­ty­nyt useista Scor­pio­neista ja nyt ajossa on ensim­mäi­nen PONSSE Scor­pion Giant. Toi­nen Giant on tilauk­sessa. Koneet mene­vät vaih­toon yleensä kah­den-kol­men ikäi­sinä ja noin 8000–10 000 tun­tia ajet­tuina.

“PONSSE Giant tuli kesä-hei­nä­kuun vaih­teessa ja nyt syys­kuun puo­li­vä­lissä sillä on ajettu 725 tun­tia. Tässä on kak­si­pii­ri­hy­drau­lii­kan ansiosta enem­män voi­maa ajossa ja nos­tu­rissa kuin perus-Scor­pio­nissa. Eten­kin järeällä puulla saa teh­tyä enem­män kuu­tioita kuin perus-Scor­pio­nilla. Tässä on H7-koura, mutta uuteen tulee H6.”

Kal­li­sen koneissa on ohjaa­mo­jousi­tuk­set, lisä­työ­va­loja ja valot kone­pei­ton alla sekä jää­kaappi ja uuni, jolla voi läm­mit­tää ruo­kaa.

“Lei­pä­kiin­tiö tuli täy­teen jo vuo­sia sit­ten,” nau­rah­taa Kal­li­nen.

Ket­jut ovat vaih­tu­neet Pewag-teloi­hin kai­kissa koneissa. Koneissa on Black Brui­nin rotaat­to­rit, joi­hin Kal­li­nen tutus­tui alun­pe­rin Ponsse-myy­jän suo­si­tuk­sesta.