Liettua ei ole suurensuuri metsätalousmaa. Koko maassa hakataan vuosittain vain noin 6–7 miljoonaa kuutiometriä puuta. Maassa ei myöskään ole yhtään sellutehdasta, joten kuitupuu menee vientiin. Sen sijaan oma sahateollisuus on vahvaa ja pienpuuta käytetään paljon bioenergian tuotannossa.
Putaan Mottimestarit Oy:n yrittäjällä Pasi Mikkosella on poikkeuksellinen strategia yhtiön omistamien 27 metsäkoneen kanssa. Yritys ostaa kaikki metsäkoneensa noin 10 000 tuntia ajettuina ja neljä-viisi vuotta vanhoina. Koneilla ajetaan yhdessä vuorossa, kunnes ne myydään noin 20 000 tunnin ikäisinä.
Metsäkoneyrittäjä Mikko Kallisen Scorpion Giant tekee harvennushakkuuta valtion metsässä Suomussalmella. Ensiharvennus alueella on tehty ehkä 15 vuotta sitten ja nyt on toisen harvennuksen vuoro. Näin pohjoisessa metsä jätetään hieman harvemmaksi kuin Kallisen kotikonnuilla Pohjois-Karjalassa. Urakka on kaukana kotoa, mutta muuten mieleinen, sillä metsäpohja on melko tasainen, kivetön ja puskaton, metsäautotiet ovat erinomaisessa kunnossa ja alue on mielekkään kokoinen, eli hakattavaa riittää harvesterille ja ajokoneelle elokuulta marraskuulle.
Harva yhtiö voi kertoa hoitavansa lähes kymmenesosan kotimaansa metsänhakkuista. Latvialainen SIA Grantini 1 on tulevina vuosina ainakin hyvin lähellä 10 prosentin osuutta, sillä Latviassa hakataan vuosittain noin 12 miljoonaa kuutiometriä ja SIA Grantini 1 kaataa noin miljoona kuutiometriä. Latvia on pinta-alaltaan pieni maa, mutta metsiä on paljon.
Ponsse esittelee FinnMETKO 2024 ‑messuilla Jämsässä uutuusratkaisuja, jotka tukevat metsäkoneenkäyttäjän päivittäistä työtä ja auttavat metsäkoneyrittäjää seuraamaan kaluston kannattavuutta ja tuottavuutta. Messuilla esitellään myös Ponssen uudistetut kuormatraktorit Wisent ja Elk sekä uusi H7-harvesteripää.