Tarpeesta tarkasti eri tavaralajeiksi
Tavaralajimenetelmä on puunkorjuumenetelmä, jolla tuotetaan suoraan kysyntää vastaavaa, mittatarkkaa ja korkealaatuista puutavaraa. Se perustuu käyttäjän aitoon tarpeeseen eli metsästä korjataan vain se mitä tarvitaan.
Tavaralaji tarkoittaa yhdestä puunrungosta saatavia eri käyttötarkoitukseen meneviä runkoja, kuten erilaisia saha‑, vaneri- ja pikkutukkeja, kuitupuuta ja bioenergiakäyttöön menevää puuta. Tavaralajimenetelmän puunkorjuussa puhutaan koneketjusta, joka koostuu harvesterista ja kuormatraktorista.
Harvesteri kaataa, karsii, mittaa, optimoi ja katkoo rungot suoraan käyttäjän eli yleensä metsäyhtiön tilaamiksi tavaralajeiksi. Tavaralajimenetelmässä (cut-to-length) eli CTL-menetelmässä puut käsitellään siis jo metsässä tilatun käyttötarkoituksen mukaan eri tavaralajeiksi. Rungosta otetaan irti kaikki tarvittavat tavaralajit yhdellä käsittelyllä – samassa paikassa, jossa puu kaadetaan. Metsäyhtiö ilmoittaa raaka-ainetarpeensa eli tilauksensa harvesteriin suoraan tavaralajeina ja eri mitta- ja laatuvaatimuksina. Harvesteri saa katkontaohjeet metsäyhtiöltä ja auttaa kuljettajaa tilauksen mukaisten puutavaralajien tekemisessä. Harvesteri optimoi jokaisen rungon tilauksen perusteella ja katkoo sen määrämittoihin. Näin arvokas raaka-aine tulee hyödynnettyä mahdollisimman tarkasti, eikä hävikkiä synny. Kertyneiden puutavaralajien määrää voidaan seurata automaattisesti ja reaaliajassa.
Kuormatraktori vuorostaan kuljettaa tavaralajit metsäautotien varteen, kasaten kunkin tavaralajin omaan pinoonsa. Tämän jälkeen puutavara-auto kuljettaa tavaralajit tehtaalle jatkokäsittelyyn. Eri tavaralajit kuljetetaan suoraan oikeaan osoitteeseen: tukit sahalle, sorvitukit vaneritehtaalle ja kuitupuu suoraan paperi- tai sellutehtaalle. Tämän jälkeen puun matka jatkuu eri käyttötarkoituksiin ja siitä valmistetaan muun muassa rakennuksia, huonekaluja ja paljon erilaisia biokäyttötavaroita.
Puunkorjuussa ajourapainaumat pyritään pitämään mahdollisimman pieninä. Kahdeksanpyöräisten PONSSE-metsäkoneiden painojakauma on tasainen ja yhdistettynä oikeisiin telavalintoihin ajourapainaumiin voidaan vaikuttaa huomattavasti. Suurin merkitys ajourapainaumien syntymiseen on kuormatraktoreilla, jotka kulkevat samalla ajouralla useita kertoja. Metsässä edetessään ja työtä tehdessään PONSSE-harvesteri levittää puista karsittuja oksia ja latvusmassaa ajourille. Ajourien suojaaminen pienentää koneiden aiheuttamaa maaston kuormitusta ja vähentää maastovaurioita. Lisäksi paljon ravinteita sisältävä lehti- ja neulasmassa, oksat ja latvus jäävät metsään uuden puusukupolven ravinnoksi. Myös suuri kuormatila vähentää ajourapainaumia, kun edestakaisten ajokertojen määrä on pienempi.
Hoidettu metsä kasvaa nopeammin ja laadukkaammin
Metsät sitovat hiilidioksidia ilmakehästä ja hidastavat kasvihuoneilmiön etenemistä. Siksi metsiä kutsutaan hiilinieluiksi. Hyvin toteutettu harvennus pitää metsän elinvoimaisena ja lisää sen sitoman hiilidioksidin määrää. Oikea-aikaisella harvennuksella pienennetään myös lumi- ja myrskytuhojen, metsäpalojen sekä hyönteistuhojen riskiä. Hoidettu metsä kasvaa laadukkaammin ja nopeammin. Täyteen mittaan kasvanut metsä säilyttää sitomansa hiilidioksidin, mutta ei sido uutta hiilidioksidia yhtä tehokkaasti kuin nuori, kasvava metsä. Paras tulos saadaan suunnitelmallisella ja pitkäjänteisellä metsänhoidolla.
Mitä kestävämpiä tuotteita puusta valmistetaan, sitä hitaammin puun sitoma hiilidioksidi vapautuu. Pitkäikäisiä puutuotteita – kuten rakennuksia ja huonekaluja – voi pitää pieninä hiilivarastoina. Kun suurempi osuus kaadetusta puutavarasta käytetään näihin hitaan hiilikierron tuotteisiin, hiilidioksidin määrä ilmakehässä vähenee. CTL-menetelmän ansiosta mahdollisimman suuri osa kaadetusta puutavarasta voidaan jalostaa arvokkaaksi ja kestäväksi tukkipuuksi ja siitä hitaan hiilikierron tuotteiksi.
Tavaralajimenetelmän metsäkoneita voidaan käyttää kaikissa korjuutavoissa ensiharvennuksista jatkuvan kasvatuksen hakkuisiin ja päätehakkuisiin. Kaikissa korjuutavoissa huomioidaan metsän nopea ja varma uusiutuminen, sillä vain seuraavan puusukupolven terve kasvu mahdollistaa metsien kiertokulun ja raaka-aineen uusiutumisen. Erilaisten korjuutapojen mahdollistamiseksi koneiden tulee olla tasapainoisia ja kestäviä, jotta ne voivat esimerkiksi hyödyntää harvennuksilla pitkää nosturiulottumaa. PONSSE-metsäkoneet toimivat tehokkaasti haastavissakin olosuhteissa – säästä, vuodenajasta tai maaston pinnanmuodoista riippumatta. Metsäkoneiden kehittynyt laskentakapasiteetti mahdollistaa sen, että metsästä saadaan paras mahdollinen arvo. Tämä ei tarkoita vain taloudellista hyötyä. Kun raaka-aineen saanto ja jalostusarvo voidaan optimoida, puusta saadaan maksimaalinen määrä hiiltä pitkään sitovaa sahatavaraa.
Tavaralajimenetelmä vs. kokorunkomenetelmä
Siellä missä koneelliseen puunkorjuuseen ei vielä käytetä tavaralajimenetelmää, käytetään yleensä kokorunkomenetelmää. Tavaralajimenetelmä on kokorunkomenetelmään verrattuna tehokkaampi ja luontoa säästävämpi, esimerkiksi polttoainekulutuksen ja useiden käsittelykertojen ja työvaiheiden vuoksi. Lisäksi puutavaran laatu on parempi sillä muun muassa katkaisuvaurioita, latvakatkoja sekä puutavaran likaantumista on vähemmän.
Tavaralajimenetelmässä on yleensä yksi harvesteri ja yksi kuormatraktori, kun taas kokorunkomenetelmään tarvitaan jopa neljä konetta. Kokorunkomenetelmässä kaikki puunrungot tuodaan tienvarteen kokonaisina, josta ne kuljetetaan yleensä ensin sahalle tai välivarastolle. Täällä kuorma puretaan ja rungosta katkotaan sahaukseen kelpaava osa. Puut jalostetaan tavaralajeiksi siis vasta sahalla tai välivarastolla. Tämän jälkeen puut kuormataan vielä kerran uudelleen eri tuotantolaitoksiin kuljetettaviksi. Samoja puita käsitellään toistuvasti, ja jokainen käsittelykerta kasvattaa kustannuksia ja rasittaa ympäristöä. CTL-menetelmässä puut katkotaan jo metsässä tavaralajeiksi käyttötarkoituksen mukaan ja tukit kuljetetaan suoraan metsästä oikeaan kohteeseen, ilman välivarastoja tai edestakaista ajelua. Tavaralajimenetelmä on pohjoismaissa yleisin puunkorjuumenetelmä, mutta muualla maailmassa, esimerkiksi Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Italiassa, käytetään vielä paljon kokorunkomenetelmää.
Maailmanlaajuinen tavaralajimenetelmän tunnustus Chileen
Einari Vidgrén säätiö palkitsi chileläisen Huequecuran ensimmäistä kertaa myönnetyllä Global CTL ‑palkinnolla. Palkinnon myötä Einari Vidgrén säätiö haluaa kannustaa ja edistää kestävää metsänhoitoa ja arvokkaan puuraaka-aineen monipuolista hyödyntämistä tavaralajimenetelmän kautta.
”Yritys on tehnyt systemaattista ja laadukasta puunkorjuuta Chilessä. On tärkeä huomata, kuinka pohjoismainen tavaralajimenetelmä etenee maailmalla”, toteaa säätiön puheenjohtaja Juha Vidgrén.
Chilen metsäistutuksista noin 60 prosenttia on radiata-mäntyä ja 22 prosenttia eukalyptussuvun lajeja. Puuta korjataan 40–45 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Chilessä kokorunkomenetelmä on perinteisimmin käytössä oleva puunkorjuumenetelmä, ja metsäurakoitsijoista vain noin 15 prosenttia käyttää tavaralajimenetelmää. Tavaralajimenetelmän metsäkoneet tulivat Chilen markkinoille 1990-luvulla.
Constructora Hueguecura Ltda. on vuonna 2002 perustettu yritys, joka tarjoaa metsä- ja siviilialueisiin liittyviä palveluja. Yhtiön perustajilla on yhteensä yli 40 vuoden kokemus metsäalalta.