Tar­peesta tar­kasti eri tava­ra­la­jeiksi

Tava­ra­la­ji­me­ne­telmä on puun­kor­juu­me­ne­telmä, jolla tuo­te­taan suo­raan kysyn­tää vas­taa­vaa, mit­ta­tark­kaa ja kor­kea­laa­tuista puu­ta­va­raa. Se perus­tuu käyt­tä­jän aitoon tar­pee­seen eli met­sästä kor­ja­taan vain se mitä tar­vi­taan.

Tava­ra­laji tar­koit­taa yhdestä puun­run­gosta saa­ta­via eri käyt­tö­tar­koi­tuk­seen mene­viä run­koja, kuten eri­lai­sia saha‑, vaneri- ja pik­ku­tuk­keja, kui­tu­puuta ja bio­ener­gia­käyt­töön mene­vää puuta. Tava­ra­la­ji­me­ne­tel­män puun­kor­juussa puhu­taan kone­ket­justa, joka koos­tuu har­ves­te­rista ja kuor­mat­rak­to­rista.

Har­ves­teri kaa­taa, kar­sii, mit­taa, opti­moi ja kat­koo run­got suo­raan käyt­tä­jän eli yleensä met­säyh­tiön tilaa­miksi tava­ra­la­jeiksi. Tava­ra­la­ji­me­ne­tel­mässä (cut-to-length) eli CTL-mene­tel­mässä puut käsi­tel­lään siis jo met­sässä tila­tun käyt­tö­tar­koi­tuk­sen mukaan eri tava­ra­la­jeiksi. Run­gosta ote­taan irti kaikki tar­vit­ta­vat tava­ra­la­jit yhdellä käsit­te­lyllä – samassa pai­kassa, jossa puu kaa­de­taan. Met­säyh­tiö ilmoit­taa raaka-aine­tar­peensa eli tilauk­sensa har­ves­te­riin suo­raan tava­ra­la­jeina ja eri mitta- ja laa­tu­vaa­ti­muk­sina. Har­ves­teri saa kat­kon­taoh­jeet met­säyh­tiöltä ja aut­taa kul­jet­ta­jaa tilauk­sen mukais­ten puu­ta­va­ra­la­jien teke­mi­sessä. Har­ves­teri opti­moi jokai­sen run­gon tilauk­sen perus­teella ja kat­koo sen mää­rä­mit­toi­hin. Näin arvo­kas raaka-aine tulee hyö­dyn­net­tyä mah­dol­li­sim­man tar­kasti, eikä hävik­kiä synny. Ker­ty­nei­den puu­ta­va­ra­la­jien mää­rää voi­daan seu­rata auto­maat­ti­sesti ja reaa­lia­jassa.

Kuor­mat­rak­tori vuo­ros­taan kul­jet­taa tava­ra­la­jit met­sä­au­to­tien var­teen, kasa­ten kun­kin tava­ra­la­jin omaan pinoonsa. Tämän jäl­keen puu­ta­vara-auto kul­jet­taa tava­ra­la­jit teh­taalle jat­ko­kä­sit­te­lyyn. Eri tava­ra­la­jit kul­je­te­taan suo­raan oike­aan osoit­tee­seen: tukit sahalle, sor­vi­tu­kit vane­ri­teh­taalle ja kui­tu­puu suo­raan paperi- tai sel­lu­teh­taalle. Tämän jäl­keen puun matka jat­kuu eri käyt­tö­tar­koi­tuk­siin ja siitä val­mis­te­taan muun muassa raken­nuk­sia, huo­ne­ka­luja ja pal­jon eri­lai­sia bio­käyt­tö­ta­va­roita.

Puun­kor­juussa ajou­ra­pai­nau­mat pyri­tään pitä­mään mah­dol­li­sim­man pie­ninä. Kah­dek­san­pyö­räis­ten PONSSE-met­sä­ko­nei­den pai­no­ja­kauma on tasai­nen ja yhdis­tet­tynä oikei­siin tela­va­lin­toi­hin ajou­ra­pai­nau­miin voi­daan vai­kut­taa huo­mat­ta­vasti. Suu­rin mer­ki­tys ajou­ra­pai­nau­mien syn­ty­mi­seen on kuor­mat­rak­to­reilla, jotka kul­ke­vat samalla ajou­ralla useita ker­toja. Met­sässä ede­tes­sään ja työtä teh­des­sään PONSSE-har­ves­teri levit­tää puista kar­sit­tuja oksia ja lat­vus­mas­saa ajou­rille. Ajou­rien suo­jaa­mi­nen pie­nen­tää konei­den aiheut­ta­maa maas­ton kuor­mi­tusta ja vähen­tää maas­to­vau­rioita. Lisäksi pal­jon ravin­teita sisäl­tävä lehti- ja neu­las­massa, oksat ja lat­vus jää­vät met­sään uuden puusu­ku­pol­ven ravin­noksi. Myös suuri kuor­ma­tila vähen­tää ajou­ra­pai­nau­mia, kun edes­ta­kais­ten ajo­ker­to­jen määrä on pie­nempi.

Tava­ra­la­ji­me­ne­telmä mah­dol­lis­taa laa­duk­kaan puun­kor­juun ja met­sän­hoi­don kai­kissa kor­juu­koh­teissa har­ven­nuk­sista uudis­tus­hak­kui­siin. Har­ven­nuk­set ja peit­tei­nen met­sän­kas­va­tus onnis­tu­vat par­hai­ten tava­ra­la­ji­me­ne­tel­mällä.

Hoi­dettu metsä kas­vaa nopeam­min ja laa­duk­kaam­min

Met­sät sito­vat hii­li­diok­si­dia ilma­ke­hästä ja hidas­ta­vat kas­vi­huo­neil­miön ete­ne­mistä. Siksi met­siä kut­su­taan hii­li­nie­luiksi. Hyvin toteu­tettu har­ven­nus pitää met­sän elin­voi­mai­sena ja lisää sen sito­man hii­li­diok­si­din mää­rää. Oikea-aikai­sella har­ven­nuk­sella pie­nen­ne­tään myös lumi- ja myrs­ky­tu­ho­jen, met­sä­pa­lo­jen sekä hyön­teis­tu­ho­jen ris­kiä. Hoi­dettu metsä kas­vaa laa­duk­kaam­min ja nopeam­min. Täy­teen mit­taan kas­va­nut metsä säi­lyt­tää sito­mansa hii­li­diok­si­din, mutta ei sido uutta hii­li­diok­si­dia yhtä tehok­kaasti kuin nuori, kas­vava metsä. Paras tulos saa­daan suun­ni­tel­mal­li­sella ja pit­kä­jän­tei­sellä met­sän­hoi­dolla.

Mitä kes­tä­väm­piä tuot­teita puusta val­mis­te­taan, sitä hitaam­min puun sitoma hii­li­diok­sidi vapau­tuu. Pit­käi­käi­siä puu­tuot­teita – kuten raken­nuk­sia ja huo­ne­ka­luja – voi pitää pie­ninä hii­li­va­ras­toina. Kun suu­rempi osuus kaa­de­tusta puu­ta­va­rasta käy­te­tään näi­hin hitaan hii­li­kier­ron tuot­tei­siin, hii­li­diok­si­din määrä ilma­ke­hässä vähe­nee. CTL-mene­tel­män ansiosta mah­dol­li­sim­man suuri osa kaa­de­tusta puu­ta­va­rasta voi­daan jalos­taa arvok­kaaksi ja kes­tä­väksi tuk­ki­puuksi ja siitä hitaan hii­li­kier­ron tuot­teiksi.

Tava­ra­la­ji­me­ne­tel­män met­sä­ko­neita voi­daan käyt­tää kai­kissa kor­juu­ta­voissa ensi­har­ven­nuk­sista jat­ku­van kas­va­tuk­sen hak­kui­siin ja pää­te­hak­kui­siin. Kai­kissa kor­juu­ta­voissa huo­mioi­daan met­sän nopea ja varma uusiu­tu­mi­nen, sillä vain seu­raa­van puusu­ku­pol­ven terve kasvu mah­dol­lis­taa met­sien kier­to­ku­lun ja raaka-aineen uusiu­tu­mi­sen. Eri­lais­ten kor­juu­ta­po­jen mah­dol­lis­ta­mi­seksi konei­den tulee olla tasa­pai­noi­sia ja kes­tä­viä, jotta ne voi­vat esi­mer­kiksi hyö­dyn­tää har­ven­nuk­silla pit­kää nos­tu­riu­lot­tu­maa. PONSSE-met­sä­ko­neet toi­mi­vat tehok­kaasti haas­ta­vis­sa­kin olo­suh­teissa – säästä, vuo­de­na­jasta tai maas­ton pin­nan­muo­doista riip­pu­matta. Met­sä­ko­nei­den kehit­ty­nyt las­ken­ta­ka­pa­si­teetti mah­dol­lis­taa sen, että met­sästä saa­daan paras mah­dol­li­nen arvo. Tämä ei tar­koita vain talou­del­lista hyö­tyä. Kun raaka-aineen saanto ja jalos­tusarvo voi­daan opti­moida, puusta saa­daan mak­si­maa­li­nen määrä hiiltä pit­kään sito­vaa saha­ta­va­raa.

Tava­ra­la­ji­me­ne­telmä vs. koko­run­ko­me­ne­telmä

Siellä missä koneel­li­seen puun­kor­juuseen ei vielä käy­tetä tava­ra­la­ji­me­ne­tel­mää, käy­te­tään yleensä koko­run­ko­me­ne­tel­mää. Tava­ra­la­ji­me­ne­telmä on koko­run­ko­me­ne­tel­mään ver­rat­tuna tehok­kaampi ja luon­toa sääs­tä­vämpi, esi­mer­kiksi polt­toai­ne­ku­lu­tuk­sen ja usei­den käsit­te­ly­ker­to­jen ja työ­vai­hei­den vuoksi. Lisäksi puu­ta­va­ran laatu on parempi sillä muun muassa kat­kai­su­vau­rioita, lat­va­kat­koja sekä puu­ta­va­ran likaan­tu­mista on vähem­män.

Tava­ra­la­ji­me­ne­tel­mässä on yleensä yksi har­ves­teri ja yksi kuor­mat­rak­tori, kun taas koko­run­ko­me­ne­tel­mään tar­vi­taan jopa neljä konetta. Koko­run­ko­me­ne­tel­mässä kaikki puun­run­got tuo­daan tien­var­teen koko­nai­sina, josta ne kul­je­te­taan yleensä ensin sahalle tai väli­va­ras­tolle. Täällä kuorma pure­taan ja run­gosta kat­ko­taan sahauk­seen kel­paava osa. Puut jalos­te­taan tava­ra­la­jeiksi siis vasta sahalla tai väli­va­ras­tolla. Tämän jäl­keen puut kuor­ma­taan vielä ker­ran uudel­leen eri tuo­tan­to­lai­tok­siin kul­je­tet­ta­viksi. Samoja puita käsi­tel­lään tois­tu­vasti, ja jokai­nen käsit­te­ly­kerta kas­vat­taa kus­tan­nuk­sia ja rasit­taa ympä­ris­töä. CTL-mene­tel­mässä puut kat­ko­taan jo met­sässä tava­ra­la­jeiksi käyt­tö­tar­koi­tuk­sen mukaan ja tukit kul­je­te­taan suo­raan met­sästä oike­aan koh­tee­seen, ilman väli­va­ras­toja tai edes­ta­kaista aje­lua. Tava­ra­la­ji­me­ne­telmä on poh­jois­maissa ylei­sin puun­kor­juu­me­ne­telmä, mutta muu­alla maa­il­massa, esi­mer­kiksi Kana­dassa, Yhdys­val­loissa ja Ita­liassa, käy­te­tään vielä pal­jon koko­run­ko­me­ne­tel­mää.

Ponsse on kes­kit­ty­nyt yli viisi vuo­si­kym­mentä tehok­kaan ja ympä­ris­töys­tä­väl­li­sen tava­ra­la­ji­me­ne­tel­män met­sä­ko­nei­den val­mis­tuk­seen. Koneet on kehi­tetty paitsi hyö­dyn­tä­mään hyvin arvo­kas puu­raaka-aine, myös jät­tä­mään mah­dol­li­sim­man vähäi­set jäl­jet maas­toon.

Maa­il­man­laa­jui­nen tava­ra­la­ji­me­ne­tel­män tun­nus­tus Chi­leen

Einari Vidgrén sää­tiö pal­kitsi chi­le­läi­sen Huequecu­ran ensim­mäistä ker­taa myön­ne­tyllä Glo­bal CTL ‑pal­kin­nolla. Pal­kin­non myötä Einari Vidgrén sää­tiö haluaa kan­nus­taa ja edis­tää kes­tä­vää met­sän­hoi­toa ja arvok­kaan puu­raaka-aineen moni­puo­lista hyö­dyn­tä­mistä tava­ra­la­ji­me­ne­tel­män kautta.

Einari Vidgrén sää­tiön pal­kin­non luo­vutti Pons­sen hal­li­tuk­sen puheen­joh­taja Jarmo Vidgrén.

”Yri­tys on teh­nyt sys­te­maat­tista ja laa­du­kasta puun­kor­juuta Chi­lessä. On tär­keä huo­mata, kuinka poh­jois­mai­nen tava­ra­la­ji­me­ne­telmä ete­nee maa­il­malla”, toteaa sää­tiön puheen­joh­taja Juha Vidgrén.

Chi­len met­säis­tu­tuk­sista noin 60 pro­sent­tia on radiata-män­tyä ja 22 pro­sent­tia euka­lyp­tus­su­vun lajeja. Puuta kor­ja­taan 40–45 mil­joo­naa kuu­tio­met­riä vuo­dessa. Chi­lessä koko­run­ko­me­ne­telmä on perin­tei­sim­min käy­tössä oleva puun­kor­juu­me­ne­telmä, ja met­sä­ura­koit­si­joista vain noin 15 pro­sent­tia käyt­tää tava­ra­la­ji­me­ne­tel­mää. Tava­ra­la­ji­me­ne­tel­män met­sä­ko­neet tuli­vat Chi­len mark­ki­noille 1990-luvulla.

Con­struc­tora Hue­guecura Ltda. on vuonna 2002 perus­tettu yri­tys, joka tar­joaa metsä- ja sivii­lia­luei­siin liit­ty­viä pal­ve­luja. Yhtiön perus­ta­jilla on yhteensä yli 40 vuo­den koke­mus met­sä­alalta.