Simo Kuit­ti­nen ja hänen yri­tyk­sensä Koneu­ra­kointi S. Kuit­ti­nen Oy ovat vai­kut­ta­neet koko suo­ma­lai­sen puun­kor­juu­alan kehi­tyk­seen monella tavalla. Kuit­ti­nen on vai­kut­ta­nut muun muassa alueu­ra­koin­ti­mal­lin syn­tyyn.

Koke­musta puun­kor­juusta on sekä yri­tyk­sellä että Simolla yli puo­lelta vuo­si­sa­dalta. Koke­mus ja pitkä his­to­ria anta­vat hyvää poh­jaa yri­tyk­sen edel­leen kehit­tä­mi­seen, mutta nii­den ei pidä antaa kah­lita uusia näkö­kul­mia, esi­mer­kiksi sil­loin, kun hae­taan sopi­vinta rat­kai­sua yri­tyk­sen jat­koon.

Simo Kuit­ti­nen on ollut Koneu­ra­kointi S. Kuit­ti­nen Oy:n toi­mi­tus­joh­taja yri­tyk­sen perus­ta­mi­sesta läh­tien viime syk­syyn asti. Nyt hän on hal­li­tuk­sen puheen­joh­taja ja hänen poi­kansa Jani Kuit­ti­nen yri­tyk­sen suu­rin omis­taja. Uutta toi­mi­tus­joh­ta­jaa yri­tyk­seen etsit­tiin kui­ten­kin per­heen ja oman talon ulko­puo­lelta.

“Yri­tyk­sen suku­pol­ven­vaih­dos on nyt tehty ja uusi toi­mi­tus­joh­taja on otettu taloon talon ulko­puo­lelta. Yri­tystä vie­dään eteen­päin ja kehi­te­tään, siinä mie­lessä asiat ovat hyvin”, Simo Kuit­ti­nen sanoo.

Jani Kuit­ti­nen ei itse halun­nut ryh­tyä toi­mi­tus­joh­ta­jaksi, koska on lähes kol­me­kym­men­tä­vuotta kes­kit­ty­nyt enem­män konei­den huol­toon. Hän on myös per­heen toi­sen yri­tyk­sen, Huolto-osa­piste Oy:n toi­mi­tus­joh­taja. Koke­musta puun­kor­juu­yri­tyk­sen joh­ta­mi­sesta on ker­ty­nyt vähem­män.

Puun­han­kin­taan hyvin pereh­ty­nyt toi­mi­tus­joh­taja löy­det­tiin UPM Kym­me­neltä. Antti Tukiai­sen nimi­tys uudeksi toi­mi­tus­joh­ta­jaksi jul­kais­tiin samaan aikaan viime syys­kuussa, kun Koneu­ra­kointi S. Kuit­ti­nen Oy vietti yri­tyk­sen 50-vuo­tis­juh­laa.

Viisi kas­vun vuo­si­kym­mentä

Simo Kuit­ti­nen aloitti työt met­sässä jo 12-vuo­ti­aana isänsä apu­poi­kana. Isällä Lauri Kuit­ti­sella oli kul­je­tus­yri­tys, mutta autoilu vaih­tui 1970-luvun alussa puun­kor­juuseen. Simo teki ensim­mäi­sen oman savot­tansa 15-vuo­ti­aana isä-Lau­rin juon­to­ko­neella.

Simon var­si­nai­nen oma yrit­tä­jä­ura alkoi 18-vuo­ti­aana vuonna 1974, kun hän lähti puo­lik­kaal­laan osak­kaaksi isän yri­tyk­seen. Tuol­loin koneeksi vaih­tui Volvo SM 462. Vuonna 1979 armei­jan käyn­nin jäl­keen Simo osti omiin nimiinsä 925 Loko­mon ja lunasti seu­raa­vana vuonna isänsä osuu­den yri­tyk­sestä.

“Armei­jan jäl­keen menin pan­kin­joh­ta­jan luo ja pyy­sin lai­naa. Sen ver­ran tun­si­vat jo siinä vai­heessa, että antoi­vat. Niin sitä vaan men­tiin kone­kaup­paan ja ajo­kone tuli ostet­tua”, Simo muis­te­lee ensi­kaup­poja.

Koneel­lis­tu­mi­nen puun­kor­juussa eteni 1980-luvulla myös hak­kuuseen, ja ensim­mäi­nen hak­kuu­kone Kuit­ti­selle tuli vuonna 1986. Siir­ty­mi­nen puu­ta­va­ran koneel­li­seen mit­tauk­seen oli alalla suuri muu­tos ja yrit­tä­jälle sillä oli suuri mer­ki­tys. Ensim­mäi­nen puun­kul­je­tusauto yri­tyk­seen han­kit­tiin vuonna 1992.

Koneu­ra­kointi S. Kuit­ti­nen tun­ne­taan myös saa­ri­sa­vo­toin­nista. Puun­kor­juu Pie­li­sen saa­rista alkoi jo 1970-luvulla ja alkuunsa koneet vie­tiin saa­riin oma­te­koi­silla lau­toilla. Nyky­ään yri­tys kor­jaa saa­ri­puita laa­jalla alu­eella Itä- ja Keski-Suo­men vesis­töissä ja saa­ri­ka­lus­toon kuu­luu kuusi alusta, Yrit­täjä, Uitto, Pusku, Matti, Neea ja Arska, jotka työn­tä­vät edel­lään kul­je­tus­laut­toja sekä iso Jus­tus-proomu, johon mah­tuu puuta rei­lut 800 m³. Se tar­koit­taa 14:ää puu­ta­vara-autol­lista.

Kaik­ki­aan yri­tys on puo­lessa vuo­si­sa­dassa kas­va­nut yhdeksi Suo­men suu­rim­mista met­sä­ko­ney­ri­tyk­sistä. Ura­koin­tia­lu­eet ovat laa­jen­tu­neet vaa­ro­jen Kar­ja­lasta Itä- ja Keski-Suo­meen ja on välissä nii­tä­kin vuo­sia, kun yri­tyk­sen koneita ja mie­hiä on ollut ura­koi­massa ulko­mailla. Yri­tyk­sen lii­ke­vaihto oli viime vuonna 18,2 mil­joo­naa euroa ja kalus­ton määrä on monin­ker­tais­tu­nut. Saa­ri­ka­lus­ton lisäksi puun­kor­juussa pyö­rii kah­dessa vuo­rossa yhteensä liki 50 hak­kuu- ja ajo­ko­netta, puu­ta­vara-autoja ja lavet­teja on tois­ta­kym­mentä, mate­ri­aa­lin­kä­sit­te­ly­ko­neita on useampi ja mah­tuu jouk­koon edel­leen yksi 925 Loko­mo­kin muu­ta­man muun talon tari­naa huo­ku­van his­to­ria-ajo­kin kanssa.

Ura­koin­nin uudis­taja

Koko ura­koit­si­ja­kent­tään vai­kut­ta­nut suuri muu­tos puun­kor­juussa oli siir­ty­mi­nen alueu­ra­koin­tiin eli isoi­hin urak­ka­ko­ko­nai­suuk­siin 2000-luvulle tul­taessa. Simo Kuit­ti­nen on yksi tämän kehi­tyk­sen liik­keel­le­pa­ni­joista.

“Yhdessä sau­nail­lassa tuli arvos­tel­tua kär­ke­västi sil­loi­sen Met­sä­lii­ton kul­je­tuk­sen ohjausta. Lopulta sanoi­vat, että teh­kää itse. Eihän siinä aut­ta­nut perään­tyä”, Simo muis­te­lee.

Siir­ty­mi­nen alueu­ra­koin­tiin oli herkkä aihe 2000-luvun alku­vuo­sina ura­koit­si­ja­ken­tässä, sillä se muutti pal­jon yrit­tä­jien väli­siä suh­teita. Osa yrit­tä­jistä ryh­tyi alueu­ra­koit­si­joiksi ja osasta tuli hei­dän aliu­ra­koit­si­joi­taan. Simo Kuit­ti­nen oli muu­tok­sen aikoi­hin Koney­rit­tä­jien lii­ton vara­pu­heen­joh­ta­jana ja met­sä­va­lio­kun­nan puheen­joh­ta­jana.

“Alkuun tuli palau­tetta pal­jon­kin muilta yrit­tä­jiltä, mutta tilanne rau­hoit­tui, kun tie­det­tiin kui­ten­kin, että jon­kin­laista muu­tosta puun­kor­juu kai­pasi.”

Par­haim­mil­laan alueu­ra­koin­nissa yrit­täjä saa lisää paitsi vas­tuuta puun­kor­juun koko­nai­suu­den hoi­ta­mi­sesta, myös liik­ku­ma­va­pautta ja mah­dol­li­suuk­sia itse vai­kut­taa kor­juun ja kul­je­tuk­sen orga­ni­soin­tiin sekä ennen kaik­kea omaan tulok­sen­te­koonsa. Aivan kaik­kia odo­tuk­sia alueu­ra­kointi ei vält­tä­mättä ole kaik­kialla kui­ten­kaan lunas­ta­nut.

Alueu­ra­koin­tiin siir­ty­mi­nen sysäsi liik­keelle myös yhteis­työtä ura­koit­si­joi­den välille uudella tavalla. Alkoi syn­tyä useam­man yri­tyk­sen yhteis­ty­ri­tyk­siä, joilla pyrit­tiin vas­taa­maan suu­rem­pien koko­nai­suuk­sien hal­lin­nan haas­tei­siin. Koneu­ra­kointi S. Kuit­ti­nen­kin on osak­kaana vuonna 2010 perus­te­tussa Karelwood Oy:ssä ja puu­ener­gian ympä­rille vuonna 2007 perus­te­tussa Kar­ja­lan Metsä ja Ener­gia KME Oy:ssä.