Pons­selle ase­tet­tiin vuo­den 2023 alussa ensim­mäi­set pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voit­teet Scope 1 ja 2 ‑pääs­töille (oma toi­minta ja ostettu ener­gia). Tavoit­tee­namme on saa­vut­taa Scope 1 ja 2 ‑pääs­tö­jen osalta hii­li­neut­raali tuo­tan­to­toi­minta vuonna 2025 sekä vuo­teen 2035 men­nessä hii­li­neut­raa­lius kai­kissa Poh­jois­mai­den toi­min­nois­samme ja 55 pro­sen­tin pääs­tö­vä­hen­nys koko kon­ser­nissa. Käy­tän­nössä tämä tar­koit­taa meille noin vii­den pro­sen­tin vuo­sit­tai­sia pääs­tö­vä­hen­nyk­siä.

Pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voit­teet vaa­ti­vat tuek­seen ja toteu­tuak­seen pal­jon las­ken­taa sekä datan keräystä. Kun Pons­sella lin­jat­tiin pari vuotta sit­ten yhtiön tule­vai­suu­den tavoit­teeksi hii­li­neut­raa­liu­den saa­vut­ta­mi­nen sekä toi­min­nas­samme että tuo­te­rat­kai­suis­samme, aihe­piiri oli monelle pons­se­lai­selle uusi eikä meillä ollut tie­toa nykyi­sistä pääs­töis­tämme. Teimme ensim­mäi­sen kon­ser­ni­ta­son pääs­tö­las­ken­nan vuonna 2021 vuo­sista 2020 ja 2019.

Parissa vuo­dessa Pons­sella on tapah­tu­nut nopeaa kehi­tystä myös ilmas­to­työn osalta. Olemme tie­toi­sem­pia vai­ku­tuk­sis­tamme ilmas­toon, ilmasto-ohjel­mamme tie­kartta kir­kas­tuu koko ajan ja asiasta kes­kus­tel­laan läpi orga­ni­saa­tion. Vaikka tavoi­te­ti­laa kos­ke­vat pää­tök­set tule­vat­kin yhtiön joh­dosta, ohjel­man toteu­tu­mi­nen riip­puu jokai­sen työn teki­jämme päi­vit­täi­sestä työstä ja pää­tök­sistä. Kun ilmas­ton­muu­tok­sesta uuti­sointi on lähes joka­päi­väistä, aihe on kai­kille ajan­koh­tai­nen ja mer­ki­tyk­sel­li­nen.

SUUNTA ON OIKEA

Vuonna 2022 Pons­sen hii­li­ja­lan­jälki (Scope 1 ja 2) pie­neni yhden pro­sen­tin ollen 4 310 t CO2-eq. Tämä joh­tui siitä, että toi­min­tamme kas­voi ja lisä­simme las­ken­taan kaksi uutta tytä­ryh­tiötä: Ponsse Chile ja Ponsse Czech. Suunta on kui­ten­kin oikea, sillä ensim­mäi­seen vuonna 2019 las­ket­tuun hii­li­ja­lan­jäl­keen ver­rat­tuna hii­li­ja­lan­jäl­kemme oli 38 pro­sent­tia edel­lis­vuotta pie­nempi.

Hii­li­ja­lan­jäl­kemme suh­teessa lii­ke­toi­min­nan laa­juu­teen oli meille koko­nais­pääs­tö­vä­hen­nystä parempi onnis­tu­mi­nen. Lii­ke­toi­min­nan kas­vusta huo­li­matta hii­li­ja­lan­jäl­kemme suh­teessa lii­ke­vaih­toon eli pääs­töin­ten­si­teet­timme laski 20 pro­sent­tia edel­lis­vuo­desta ollen 5,7 t CO2-eq./M€. Suu­rin osa hii­li­ja­lan­jäl­jes­tämme on peräi­sin omasta toi­min­nas­tamme aiheu­tu­vista Scope 1 ‑pääs­töistä (85 pro­sent­tia). Fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den osuus tulok­sissa oli mer­kit­tävä. 60 pro­sent­tia pääs­töis­tämme syn­tyi ajo­neu­vo­jen käy­töstä, 14 pro­sent­tia tuo­tan­nosta val­mis­tu­vien met­sä­ko­nei­den koea­josta ja 11 pro­sent­tia läm­mi­tyk­sestä. Maan­tie­teel­li­sesti hii­li­ja­lan­jäl­jes­tämme mer­kit­tä­vin osa, 45 pro­sent­tia, syn­tyi Poh­jois-Euroo­passa ja 25 pro­sent­tia Poh­jois-Ame­ri­kassa.

Tuo­tan­tomme hii­li­ja­lan­jäl­keä olemme pie­nen­tä­neet 90 pro­sent­tia vuo­desta 2019. Pääs­töjä on alen­ta­nut siir­ty­mi­nen uusiu­tu­vaan säh­köön ja uusiu­tu­villa ener­gian­läh­teillä tuo­tet­tuun kau­ko­läm­pöön sekä uusiu­tu­van die­se­lin käyttö. Vuonna 2022 Ponsse-kon­ser­nin teh­tai­den hii­li­ja­lan­jälki oli 259 t CO2-eq. las­kien neljä pro­sent­tia edel­lis­vuo­desta. Hii­li­neut­raa­lilla teh­taalla tar­koi­tamme tuo­tan­to­toi­min­taamme, johon emme laske mukaan val­mis­tu­vien konei­den koea­joa tai omien ajo­neu­vo­jemme käyt­töä. Teh­tailla viit­taamme Vie­re­mällä sijait­se­vaan met­sä­ko­ne­val­mis­tuk­seen ja tek­no­lo­giayh­tiömme Epec Oy:n tuo­tan­toon Sei­nä­joella.

On sel­vää, että suu­rim­mat pääs­tö­vai­ku­tuk­semme tule­vat val­mis­ta­miemme tuot­tei­den käy­töstä, jotka las­ke­taan Scope 3 ‑pääs­töi­hin eli yri­tyk­sen epä­suo­rasti aiheut­ta­miin pääs­töi­hin oman arvo­ket­junsa kautta.

Tässä emme vielä ole aset­ta­neet tavoit­teita, sillä teemme ensim­mäi­sen Scope 3 ‑pääs­tö­las­ken­nan vasta ensi vuonna. Tuo­te­ke­hi­tyk­ses­sämme teh­dään jat­ku­vaa työtä met­sä­ko­nei­den polt­toai­ne­ku­lu­tuk­sen pie­nen­tä­mi­seksi ja hii­li­neut­raa­lien voi­ma­läh­tei­den kehit­tä­mi­seksi. Vuosi sit­ten Ponsse esit­teli säh­kö­käyt­töi­sen met­sä­ko­ne­kon­sep­tin, PONSSE EV1-kuor­mat­rak­to­rin, joka näyt­tää nyt suun­taa met­sä­ko­ne­tek­no­lo­gian kehi­tyk­selle.

ENER­GIAN­KU­LU­TUS

Vuonna 2022 Ponsse-kon­ser­nin kokonaisenergiankulutus(mukaan lukien polt­toai­neet) oli 39,0 GWh, josta 56,5 pro­sent­tia oli peräi­sin uusiu­tu­vista ener­gian­läh­teistä. Edel­lis­vuo­teen ver­rat­tuna kulu­tuk­semme kas­voi kaksi pro­sent­tia ja uusiu­tu­van ener­gian osuus niin ikään kaksi pro­sent­tia.

Säh­kön­ku­lu­tuk­sesta 12,9 GWh (95 pro­sent­tia) oli peräi­sin uusiu­tu­vista ener­gia­läh­teistä. Suo­men toi­mi­pis­teil­lämme käy­tetty sähkö oli 100-pro­sent­ti­sesti alku­pe­rä­var­men­net­tua vesi­voi­maa.

Hii­li­neut­raa­liu­den tie­kar­tassa ener­gian­sääs­töi­hin täh­tää­vät toi­men­pi­teet ovat isossa

roo­lissa. Par­hail­laan tek­no­lo­giayh­tiöl­lemme Epecille on val­mis­tu­massa Sei­nä­joelle uusi teh­das, jossa ener­gia­te­hok­kuus on huo­mioitu jo suun­nit­te­lun alusta läh­tien. Teh­taan katolla on 400 aurin­ko­pa­nee­lia tuot­ta­massa säh­köä, läm­mi­tys tapah­tuu maa­läm­möllä ja on varus­tettu läm­mön­tal­tee­no­tolla ja jääh­dy­ty­se­ner­gian tar­vetta pie­nen­tä­villä rat­kai­suilla. Kaikki ostet­tava sähkö ja lämpö han­ki­taan uusiu­tu­villa ener­gian­läh­teillä tuo­tet­tuna. Tavoit­teena on, että uusi teh­das on käy­tön aikana hii­li­neut­raali.

Epecin teh­taan lisäksi olemme asen­ta­massa tämän vuo­den aikana aurin­ko­pa­nee­leja myös Pons­sen Suo­men toi­mi­pis­tei­siin – Kou­vo­laan, Jyväs­ky­lään, Mik­ke­liin, Joen­suu­hun sekä Iisal­men logis­tiikka- ja huol­to­pal­ve­lu­kes­kuk­selle. 884 aurin­ko­pa­nee­lin odo­te­taan tuot­ta­van säh­köä noin 294 MWh vuo­dessa. Aurin­ko­pa­nee­lien lisäyk­sien arvioi­daan nelin­ker­tais­ta­van oman säh­kön­tuo­tan­tomme.

Hii­li­neut­raa­lilla ener­gialla tar­koi­tamme uusiu­tu­villa ener­gian­läh­teillä, myös bio­ener­gialla, ja ydin­voi­malla tuo­tet­tua ener­giaa. Vuonna 2022 hii­li­neut­raa­lin (Scope 2) ener­gian osuus säh­köstä ja läm­möstä nousi 89,3 %:iin.