SIA Gran­tini 1 tekee kym­me­nes­osan Lat­vian hak­kuista

Harva yhtiö voi ker­toa hoi­ta­vansa lähes kym­me­nes­osan koti­maansa met­sän­hak­kuista. Lat­via­lai­nen SIA Gran­tini 1 on tule­vina vuo­sina aina­kin hyvin lähellä 10 pro­sen­tin osuutta, sillä Lat­viassa haka­taan vuo­sit­tain noin 12 mil­joo­naa kuu­tio­met­riä ja SIA Gran­tini 1 kaa­taa noin mil­joona kuu­tio­met­riä. Lat­via on pinta-alal­taan pieni maa, mutta met­siä on pal­jon.

“Toi­mimme noin 200 kilo­met­rin säteellä Ranka-nimi­sestä kylästä. Alue kat­taa suun­nil­leen puo­let Lat­vian pinta-alasta ja suu­rim­man osan met­sä­alueista”, ker­too SIA Gran­tini 1 ‑yhtiön tek­ni­nen joh­taja Gun­dars Juražs.

Eri­koi­sen nimensä yhtiö sai koti­paik­ka­kun­tansa maa­la­jin mukaan. Tie­tyn­laista sora­maata kut­su­taan lat­viaksi gran­ti­niksi. Kun sen nimi­nen yhtiö oli jo ole­massa, niin nimen perään lisät­tiin numero 1.

“Yhtiömme aloitti maan­vil­je­lyn parissa 1992, eli pian sen jäl­keen, kun saimme itse­näi­syy­temme takai­sin Neu­vos­to­lii­ton romah­det­tua. Met­sä­työt aloi­tet­tiin moot­to­ri­sa­halla, sit­ten han­kit­tiin Bela­rus-trak­to­reita ajo­ko­neiksi. Vuonna 2000 han­kit­tiin esim­mäi­nen oikea met­sä­kone, punai­nen ajo­kone. 2004 han­kit­tiin ensim­mäi­nen uusi met­sä­kone, Val­me­tin 911 ‑har­ves­teri”, ker­too Juražs.

Aiem­min yhtiöllä oli punai­sia ja vih­reitä met­sä­ko­neita. Ensim­mäi­nen PONSSE-met­sä­kone han­kit­tiin 2021. Nyt niitä on jo 15: Har­ves­te­reina kolme PONSSE Scor­pion Kin­giä, yksi PONSSE Giant, kaksi PONSSE Ergoa ja yksi PONSSE Cobra. Kuor­mat­rak­to­reina on viisi PONSSE Buf­fa­loa ja kaksi PONSSE Elep­han­tia. 

“Alussa meillä oli vain punai­sia met­sä­ko­neita, sit­ten punai­sia ja vih­reitä ja tule­vai­suu­dessa vih­reitä ja kel­tai­sia. Yhteen merk­kiin emme kui­ten­kaan halua siir­tyä, vaan haluamme jat­ku­vasti tes­tata kah­den val­mis­ta­jan koneita ja toki myös­kin pitää yllä kil­pai­lua”, ker­too Juražs.

5 000 tun­tia vuo­dessa

SIA Gran­tini 1:n met­sä­ko­neilla aje­taan jopa 5000 tun­tia vuo­dessa. Uutta konetta kohti on kolme kul­jet­ta­jaa, joista yksi ajaa 12 tun­nin vuo­roa, yksi lepää ja yksi on pidem­mällä vapaalla. Van­him­milla koneilla saa­te­taan ajaa vain yhtä vuo­roa. Maat ovat usein peh­meitä ja sil­loin käy­te­tään jopa 1,2 met­riä leveitä teloja pyö­rien päällä. Lat­viassa on vanha laki, joka rajoit­taa avo­hak­kuun pinta-alan kor­kein­taan vii­teen heh­taa­riin ja kos­teilla mailla vain kah­teen heh­taa­riin.

“Lat­vian met­sistä noin puo­let on yksi­tyi­siä ja puo­let val­tion. Voi­timme juuri ison tar­jous­kil­pai­lun val­tion­met­sien hak­kuista. Sen myötä vuo­tui­nen hak­kuu­mää­rämme kas­vaa noin 800 000 kuu­tiosta 1 000 000 kuu­tioon. Olemme teh­neet sen vuoksi kah­dek­san mil­joo­nan euron inves­toin­nit ja kas­vat­ta­neet hen­ki­lös­töämme 150:sta 200:aan.”

Yhtiön savo­toista 80 pro­sent­tia on pää­te­hak­kuita ja 20 pro­sent­tia har­ven­nuk­sia. Sel­lu­puu myy­dään pää­asiassa Ruot­siin ja Suo­meen. Tuk­ki­puu menee lat­via­lai­sille tai viro­lai­sille sahoille. Myös­kin vane­ria ja kui­tu­le­vyä val­mis­ta­vat teh­taat tar­vit­se­vat puuta.

“Meillä on 15 omaa puu­ta­vara-autoa, mutta niillä aje­taan vain yksi­tyis­met­sien puita. Val­tio­met­sien ura­koissa hoi­damme vain hak­kuun, emme kul­je­tusta.”

Moni­puo­lista yri­tys­toi­min­taa

Met­sän­hak­kuu on yhtiön pää­toi­miala, mutta sekin pitää sisäl­lään hak­kuun ja kul­je­tuk­sen lisäksi esi­mer­kiksi myös hake­tusta. Lisäksi yhtiöllä on esi­mer­kiksi aurin­ko­voi­mala, tuu­li­voi­mala ja kaksi vesi­voi­ma­laa. Alku­pe­räi­set pel­lot on vuo­krattu pois, mutta yhtiö kas­vat­taa edel­leen kil­pa­he­vo­sia ja pel­loilla kas­vaa lei­pä­vil­jaa.

“Meillä on omia mekaa­nik­koja ja Pons­set pide­tään kun­nossa yhdessä SIA Bal­tic Agro Mac­hi­ne­ryn merk­ki­huol­to­jen kanssa. Bal­tic Agrolla on viisi huol­to­pis­tettä eri puo­lilla maata sekä koko Bal­tian pää­va­rasto varao­sille ja pää­maja Jel­ga­vassa. Kun yksit­täi­sellä koneella haka­taan tai aje­taan 80 000 – 90 000 kuu­tiota vuo­dessa, täy­tyy huol­lon toi­mia 24/7”, sanoo Juražs.

Met­sä­ko­neet mene­vät yleensä vaih­toon 20 000 tun­nin käy­tön jäl­keen. Toi­saalta enim­mil­lään yhtiön koneella on ajettu jopa 70 000 tun­tia.

Hyvistä kul­jet­ta­jista pula

Hyvistä met­sä­ko­neen­kul­jet­ta­jista on Lat­viassa pula, kuten monessa muus­sa­kin maassa.

“Met­sä­ko­neen­kul­jet­ta­jia val­mis­tuu Lat­viassa vain yhdestä kou­lusta noin 15–20 vuo­dessa. Määrä ei riitä alkuun­kaan met­sä­ko­neyh­tiöi­den tar­pei­siin.”

SIA Gran­tini 1 onkin aikeissa hank­kia Pons­sen ja John Dee­ren simu­laat­to­rit kul­jet­ta­jien kou­lut­ta­mista var­ten. Yhtiön koke­neim­mat kul­jet­ta­jat toi­mi­vat osa-aikai­sina kou­lut­ta­jina uusille kul­jet­ta­jille.

Pons­sea Lat­viassa edus­ta­van SIA Bal­tic Agro Mac­hi­ne­ryn Val­dis Dai­nis, SIA Gran­tini 1 ‑met­sä­ko­neyh­tiön Gun­dars Juražs ja SIA Bal­tic Agro Mac­hi­ne­ryn Gints Frei­den­felds tutus­tui­vat uuteen Ponsse Giant-har­ves­te­riin vuo­den 2024 Finn­METKO-näyt­te­lyssä. Gran­tini 1 on tilan­nut vas­taa­van koneen uudella H7-hak­kuu­päällä ja se saa­puu vuo­den lopulla.
Lat­via­lai­set Bal­tic Agro Mac­hi­ne­ryn Val­dis Dai­nis, Gran­tini 1:n Gun­dars Juražs ja Bal­tic Agro Mac­hi­ne­ryn Gints Frei­den­felds tapa­si­vat Finn­METKO-näyt­te­lyssä Jäm­sän­kos­kella ja viih­tyi­vät hyvin Pons­sen osas­tolla.