
SIA Grantini 1 tekee kymmenesosan Latvian hakkuista
Harva yhtiö voi kertoa hoitavansa lähes kymmenesosan kotimaansa metsänhakkuista. Latvialainen SIA Grantini 1 on tulevina vuosina ainakin hyvin lähellä 10 prosentin osuutta, sillä Latviassa hakataan vuosittain noin 12 miljoonaa kuutiometriä ja SIA Grantini 1 kaataa noin miljoona kuutiometriä. Latvia on pinta-alaltaan pieni maa, mutta metsiä on paljon.
“Toimimme noin 200 kilometrin säteellä Ranka-nimisestä kylästä. Alue kattaa suunnilleen puolet Latvian pinta-alasta ja suurimman osan metsäalueista”, kertoo SIA Grantini 1 ‑yhtiön tekninen johtaja Gundars Juražs.
Erikoisen nimensä yhtiö sai kotipaikkakuntansa maalajin mukaan. Tietynlaista soramaata kutsutaan latviaksi grantiniksi. Kun sen niminen yhtiö oli jo olemassa, niin nimen perään lisättiin numero 1.
“Yhtiömme aloitti maanviljelyn parissa 1992, eli pian sen jälkeen, kun saimme itsenäisyytemme takaisin Neuvostoliiton romahdettua. Metsätyöt aloitettiin moottorisahalla, sitten hankittiin Belarus-traktoreita ajokoneiksi. Vuonna 2000 hankittiin esimmäinen oikea metsäkone, punainen ajokone. 2004 hankittiin ensimmäinen uusi metsäkone, Valmetin 911 ‑harvesteri”, kertoo Juražs.
Aiemmin yhtiöllä oli punaisia ja vihreitä metsäkoneita. Ensimmäinen PONSSE-metsäkone hankittiin 2021. Nyt niitä on jo 15: Harvestereina kolme PONSSE Scorpion Kingiä, yksi PONSSE Giant, kaksi PONSSE Ergoa ja yksi PONSSE Cobra. Kuormatraktoreina on viisi PONSSE Buffaloa ja kaksi PONSSE Elephantia.
“Alussa meillä oli vain punaisia metsäkoneita, sitten punaisia ja vihreitä ja tulevaisuudessa vihreitä ja keltaisia. Yhteen merkkiin emme kuitenkaan halua siirtyä, vaan haluamme jatkuvasti testata kahden valmistajan koneita ja toki myöskin pitää yllä kilpailua”, kertoo Juražs.
5 000 tuntia vuodessa
SIA Grantini 1:n metsäkoneilla ajetaan jopa 5000 tuntia vuodessa. Uutta konetta kohti on kolme kuljettajaa, joista yksi ajaa 12 tunnin vuoroa, yksi lepää ja yksi on pidemmällä vapaalla. Vanhimmilla koneilla saatetaan ajaa vain yhtä vuoroa. Maat ovat usein pehmeitä ja silloin käytetään jopa 1,2 metriä leveitä teloja pyörien päällä. Latviassa on vanha laki, joka rajoittaa avohakkuun pinta-alan korkeintaan viiteen hehtaariin ja kosteilla mailla vain kahteen hehtaariin.
“Latvian metsistä noin puolet on yksityisiä ja puolet valtion. Voitimme juuri ison tarjouskilpailun valtionmetsien hakkuista. Sen myötä vuotuinen hakkuumäärämme kasvaa noin 800 000 kuutiosta 1 000 000 kuutioon. Olemme tehneet sen vuoksi kahdeksan miljoonan euron investoinnit ja kasvattaneet henkilöstöämme 150:sta 200:aan.”
Yhtiön savotoista 80 prosenttia on päätehakkuita ja 20 prosenttia harvennuksia. Sellupuu myydään pääasiassa Ruotsiin ja Suomeen. Tukkipuu menee latvialaisille tai virolaisille sahoille. Myöskin vaneria ja kuitulevyä valmistavat tehtaat tarvitsevat puuta.
“Meillä on 15 omaa puutavara-autoa, mutta niillä ajetaan vain yksityismetsien puita. Valtiometsien urakoissa hoidamme vain hakkuun, emme kuljetusta.”
Monipuolista yritystoimintaa
Metsänhakkuu on yhtiön päätoimiala, mutta sekin pitää sisällään hakkuun ja kuljetuksen lisäksi esimerkiksi myös haketusta. Lisäksi yhtiöllä on esimerkiksi aurinkovoimala, tuulivoimala ja kaksi vesivoimalaa. Alkuperäiset pellot on vuokrattu pois, mutta yhtiö kasvattaa edelleen kilpahevosia ja pelloilla kasvaa leipäviljaa.
“Meillä on omia mekaanikkoja ja Ponsset pidetään kunnossa yhdessä SIA Baltic Agro Machineryn merkkihuoltojen kanssa. Baltic Agrolla on viisi huoltopistettä eri puolilla maata sekä koko Baltian päävarasto varaosille ja päämaja Jelgavassa. Kun yksittäisellä koneella hakataan tai ajetaan 80 000 – 90 000 kuutiota vuodessa, täytyy huollon toimia 24/7”, sanoo Juražs.
Metsäkoneet menevät yleensä vaihtoon 20 000 tunnin käytön jälkeen. Toisaalta enimmillään yhtiön koneella on ajettu jopa 70 000 tuntia.
Hyvistä kuljettajista pula
Hyvistä metsäkoneenkuljettajista on Latviassa pula, kuten monessa muussakin maassa.
“Metsäkoneenkuljettajia valmistuu Latviassa vain yhdestä koulusta noin 15–20 vuodessa. Määrä ei riitä alkuunkaan metsäkoneyhtiöiden tarpeisiin.”
SIA Grantini 1 onkin aikeissa hankkia Ponssen ja John Deeren simulaattorit kuljettajien kouluttamista varten. Yhtiön kokeneimmat kuljettajat toimivat osa-aikaisina kouluttajina uusille kuljettajille.

