Einari Vidgrén Säätiö palkitsi metsäalan osaajia
Einari Vidgrén Säätiö palkitsi ansioituneita metsäalan osaajia jo 19. kerran Vieremän Rientolassa järjestetyssä palkitsemistilaisuudessa. Osaajia palkittiin yhteensä 180 000 eurolla. Säätiön päähuomionosoitus Einarin Palkinto myönnettiin Roger Lejeunelle, jonka metsänkorjuuyritys CC BOIS on toiminut jo yli 30 vuotta. Lisäksi tunnustuksia jaettiin neljässä eri kategoriassa: elämäntyöpalkinnot, tunnustuspalkinnot, kuljettajapalkinnot ja opiskelijastipendit
Einarin palkinto
Roger Lejeune aloitti Metsäkoneurakoinnin yli 30 vuotta sitten Belgiassa. Näin hän pääsi hyödyntämään kerryttämäänsä laajaa kokemusta ja tietämystään Euroopan metsäalasta: puun ostosta, korjuusta, kuljetuksesta, myynnistä ja käytöstä sekä eri maiden puukaupan ja puunmittauksen eroista.
Vuoden 1989 lopulla myrsky tuhosi metsää Lejeunen yrityksen toiminta-alueella ja hän palkkasi suomalaisia ja ruotsalaisia yrityksiä myrskypuiden korjuuseen. Suomalaiset ja ruotsalaiset kuljettajat ja hakkuukoneet tekivät suuren vaikutuksen ja hän osti tuolloin ensimmäisen oman hakkuukoneensa. Tämä oli yrityksen ensiaskel puunkorjuutoiminnan modernisoimiseksi skandinaavisten standardien mukaiseksi.
Tavaralajimenetelmän ja koneellisen puunkorjuun tehokkuus teki vaikutuksen Lejeuneen. Hänen täytyi vakuuttaa myös paikalliset metsäalan toimijat asiasta. Lejeune osti yhteistyökumppanin kanssa metsää ja järjesti näytöksen. He näyttivät, että koneet eivät vahingoita metsää, kun konetta käyttää ammattitaitoinen kuljettaja.
Lejeunen yrityksen vahvuudet ovat aina olleet ympäristövastuullisuus, hyvä työn laatu ja oikeat mitat ja määrät. Lejeune keskittyy lukuihin ja dataan, joilla hän seuraa tarkoin kustannuksia ja määriä.
Elämäntyöpalkinnot
Elämäntyöpalkinnot jaettiin kahdelle pitkän linjan yrittäjälle, joita molempia yhdistää intohimo metsäkonealan työhön vielä vuosikymmeniä pitkän työuran jälkeen. Työn laatu ja luonnossa liikkuminen on ollut heille sisäsyntyistä jo nuoruuden savotoista. Elämäntyöpalkinnon saivat Tapio Lahikainen ja Ari Siltala.
Tapio Lahikaisen tekemisessä täytyy olla jotain taikaa. Hiljainen ja vaatimattoman oloinen metsäkoneyrittäjä on ollut monelle nuorelle ammatin esikuvana. Monet pienet pojat ovat seurailleet Tapion työskentelyä metsässä, ja moni on metsäalan yrittäjäksi päätynytkin.
Tapio Lahikainen on ollut omassa toiveammatissaan yli 60 vuotta ja jatkaa metsätraktorilla puun ajoa yhä edelleen. ”Jossain vaiheessa ajatuksena oli jo lopetella konehommia, mutta kun tyttären poika Aleksi lähti alalle, hommat jatkuivat”, Tapio kertoo.
Lahikainen aloitti oma yritystoiminnan vuonna 1962. Hänen uransa on sen mittainen, että alkuaikojen ensimmäiset päätehakkuut kasvavat jo pitkää puuta. Samoille paikoille pääsee jo uudelleen puunkorjuuseen. Kiitollinen hän on myös siitä, ettei työtä ole tarvinnut tehdä yksin. Asioita on tehty yhdessä perheen kanssa ja perheen avulla. ”Yksin ei pärjää, jos ei ole tukea perheestä”.
Suurin tuki yrityksen alusta lähtien on ollut vaimo Lahja. Tapio sai keskittyä metsätyöhön ja Lahja piti huolta kodin ja yrityksen taloudesta. Hän teki terveelliset eväät Tapiolle metsään ja auttoi tarvittaessa jopa koneremonteissa. Tapio on kiitollinen juuri myönnetystä elämäntyöpalkinnosta ja haluaa omistaa sen viime syksynä edesmenneelle Lahja-vaimolleen. Surun keskellä metsä on tuonut Tapiolle lohtua. Surut ja ilot ovat aina mahtuneet metsään.
Siltala aloitti metsätyöt 1970-luvulla maatilan pojalle tuttuun tapaan isänsä apurina. Ensimmäinen hakkuukone tuli 1989 ja enimmillään yrityksen palkkalistoilla oli seitsemän miestä. Tuolloin yrityksessä oli kaksi hakkukonetta ja yksi ajokone. Tällä hetkellä on menossa 14. metsäkone ja sillä Siltala urakoi metsänhoitoyhdistykselle.
Siltalasta piti tulla alun perin maatalousyrittäjä. Kotitilalla oli 25 lehmää, ja silloin näytti, että sillä olisi vielä elänyt. Parikymppisenä sattunut tapaturma rikkoi Siltalan vasemman lonkan ja samalla vaihtui urasuunnitelma metsäkoneyrittäjäksi.
”50 vuotta olen metsässä ollut, eikä ole muualle halua, kun terveyttä piisaa. Töihin lähtö ei ole ikinä tympässy”, toteaa Siltala. Puunkorjuu on Siltalan mielestä edelleen varsin mukavaa. Alalla pärjääminen ei ole helppoa. Nuorille metsäkonetöistä haaveileville Siltalalla on yksi ohje. ”Jos mettään hinkuu, se pittää se pölökky katketa, jos meinaa, että eletään.”
Tunnustuspalkinnot
Säätiö palkitsee vuosittain koneelliseen puunkorjuuseen liittyviä tutkimus- ja tuotekehitystahoja, alan koulutuksen kehittäjiä sekä alan tunnettuutta ja arvostusta nostaneita tahoja erisuuruisilla Einarin Tunnustuspalkinnoilla. Tänä vuonna palkittiin yhdeksän tahoa, joista yhtenä 4H-liitto, Lasten Metsäsalapoliisit-metsäpäivät.
Kuva: Marjaana Malkamäki
Metsäsalapoliisit-metsäpäivä on Suomen 4H-liiton tuotteistama toimintamalli esikoululaisten ja alakoulun 1–2‑luokkalaisten lasten metsäsuhteen vahvistamiseksi. Päivä on rakennettu tarinalliseksi ja koulujen opetusta tukevaksi 2,5 tunnin mittaiseksi tapahtumaksi, joka voidaan toteuttaa koulun lähimetsässä. Päivän ohjaa 4H-järjestön kouluttama ohjaaja.
Päivän tavoitteena on antaa lapsille rohkeutta metsässä liikkumiseen, intoa uuden oppimiseen ja ymmärrystä metsän eri merkityksistä.
”Me haluamme omalla toiminnallamme tukea näitä näkökulmia, jotta lapsi saa monipuolisen kivijalan, jonka päälle hän voi sitten vuosien aikana rakentaa ja rikastuttaa omaa metsäsuhdettaan”, kertoo kehityspäällikkö Sampo Juhajoki Suomen 4H-liitosta.
Metsäsalapoliisi-päiviä on kehitetty ja pilotoitu vuosien 2022–23 aikana. Jo aiemmin 4H-toiminnassa on ollut Metsäsalapoliisi-teemakerhot ja niiden pohjalta on kehitetty tätä kouluyhteistyöhön sopivaa yhden päivän metsäretken mallia.
Tänä vuonna päiviä on jo järjestetty 38 paikkakunnalla 48 koululuokan kanssa. Näihin metsäretkiin on osallistunut tänä vuonna jo noin 1300 lasta. Syksyllä päiviä on tarkoitus järjestää lisää eri kouluilla.
Global CTL — Huequecura, Chile
”Kansainvälisen tavaralajimenetelmän edistämisen osalta säätiö halusi palkita chileläisen yrityksen Huequecuran, joka on tehnyt erittäin systemaattista ja laadukasta puunkorjuuta Chilessä. On tärkeätä huomata, kuinka pohjoismainen tavaralajimenetelmä etenee maailmalla,” toteaa Juha Vidgren.
Einarin kuljettajapalkinnot
Kuljettajapalkintojen palkitsemisperusteina ovat korkealaatuinen ja asiakaslähtöinen työ, tinkimätön asenne työn laatuun sekä hyvä yhteistyö ja kommunikointi metsänomistajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Einarin ajatus Kuljettajapalkinnon perusteista oli aikoinaan selkeä: laadukkaan työn tekijät, joilla on hyvä asenne ja taito palvella asiakkaita, ovat palkintonsa ansainneet. Säätiö palkitsi tänä vuonna 41 korkealaatuisen työn tekijää Einarin Kuljettajapalkinnolla.
Lehdistötiedote: https://www.evsaatio.fi/uutiset/einari-vidgrn-sti-palkitsi-metsalan-osaajianbspnbspnbsp
Voit tutustua Einari Vidrgrén säätiön toimintaan https://www.evsaatio.fi/