Pons­sen Vie­re­män teh­das tavoit­te­lee hii­li­neut­raa­liutta vuo­teen 2025 men­nessä. Tavoit­teen kan­nalta mer­kit­tä­vin osa pääs­töistä syn­tyy nes­te­kaa­sun käy­töstä tuo­tan­non pin­ta­kä­sit­te­ly­pro­ses­sin polt­toai­neena. Ponsse on lähellä tavoi­tet­taan, kun Vie­re­män teh­taan nes­te­kaasu vaih­tui elo­kuussa uusiu­tu­vaksi bio­kaa­suksi.

Pons­sen Vie­re­män teh­taalla on siir­rytty käyt­tä­mään pai­kal­li­sen bio­kaa­su­ter­mi­naa­lin bio­kaa­sua. Vuo­den 2024 alussa käyt­töön otettu Vie­re­män bio­kaa­su­lai­tos jakaa nes­tey­tet­tyä ja pai­neis­tet­tua bio­kaa­sua sekä teol­li­suusettä lii­ken­ne­käyt­töön. Toi­min­nan alku­vai­heessa bio­kaasu han­ki­taan poh­jois­mai­selta ener­giayh­tiö Gasu­milta, mutta lop­pu­vuo­desta 2024 bio­kaa­sun toi­mit­taa Hank­kija, kun Vie­re­mälle raken­tuu Demecan gFuel Upgrade 100 ‑bio­kaa­sun jalos­tusyk­sikkö. Lait­teis­tolla jalos­te­taan raa­ka­bio­kaa­sua puh­taaksi bio­me­taa­niksi. Vie­re­män kunta rakensi raa­ka­kaa­sun keräi­ly­put­ken pai­kal­li­sille maa­ti­loille, ja Pons­sella lii­tos­putki ja sii­hen liit­ty­vät teh­taan muu­tos­työt teh­tiin kesän ja alkusyk­syn 2024 aikana, kun teh­das oli kesä­tauolla.

”Bio­kaa­sun käyt­töön­otto teh­taalla alkoi mal­lik­kaasti ja kaasu on nyt käy­tössä koh­teissa, joi­hin se suun­ni­tel­tiin. Käyt­tä­jän näkö­kul­masta eroa ei huo­maa ollen­kaan. Uudet kaa­su­polt­ti­met ovat tehok­kaat ja läm­mit­tä­vät maa­laa­mon pesu­ko­neen pesu­ve­den ja kui­vaus­kam­mion. Bio­kaa­sua käy­te­tään tal­vella myös teh­taan hit­saa­mon palk­ki­va­ras­ton läm­mi­tyk­seen”, ker­too teh­taan tuo­tan­to­joh­taja Esa Pent­ti­nen.

”Kaa­su­polt­ti­mia voi­daan myös sää­tää kuor­mi­tuk­sen tar­peen mukaan. Tämä uusi omi­nai­suus on todella hyvä, koska aiem­mat polt­ti­mot oli­vat joko täy­sillä päällä tai sit­ten poissa päältä koko­naan”, lisää Pent­ti­nen.

Vuo­si­ta­solla Pons­sella on käy­tetty nes­te­kaa­sua noin 70 000 kg eli 900 MWh. Viime vuonna nes­te­kaa­sun käyttö aiheutti yli 90 pro­sent­tia Vie­re­män tuo­tan­non hii­li­ja­lan­jäl­jestä. Bio­kaa­sun käyt­töön­otto pie­nen­tää Pons­sen hii­li­ja­lan­jäl­keä noin 215 t CO2-eq. (hii­li­diok­si­die­kvi­va­lent­ti­ton­nia) ja se on mer­kit­tävä askel Pons­sen tuo­tan­non hii­li­neut­raa­lius­ta­voit­teen saa­vut­ta­mi­seksi.

Bio­kaasu pie­nen­tää Pons­sen teh­tään tuo­tan­non pääs­töjä

Bio­kaasu yhdis­tää Vie­re­män kun­nan, pai­kal­li­sen maa­ta­lou­den ja tek­no­lo­gia­teol­li­suu­den, mutta sitä ei ole tar­koi­tettu ainoas­taan teol­li­suus­käyt­töön. Pai­neis­te­tun bio­me­taa­nin tank­kaus­a­sema on jo nyt Vie­re­mällä toi­min­nassa. Kun­nan omassa käy­tössä on
jo kym­me­nen bio­kaa­suau­toa ja ‑trak­to­ria. Tämä avaa bio­me­taa­nin käyt­töön­o­ton mah­dol­li­suu­den tule­vai­suu­dessa myös Pons­selle.

”Vie­re­män kunta käyt­tää bio­kaa­sua myös kau­ko­läm­mön vara­voi­ma­läh­teenä. Pons­sen teh­das on kun­nan kau­ko­läm­pö­ver­kossa, jossa pää­e­ner­gia­läh­teenä on hake. Pin­ta­kä­sit­te­lyn polt­toai­ne­vaih­don lisäksi bio­kaasu alen­taa vuo­sit­tain tuo­tan­tomme pääs­töjä myös kau­ko­läm­mön osalta noin 5 t CO2-eq”, ker­too Pons­sen vas­tuul­li­suus­joh­taja Katja Paa­na­nen.

Uusuiu­tu­vaa ener­giaa jopa 90 pro­sent­tia pie­nem­millä pääs­töillä

Bio­kaa­sun tuo­tanto on kier­to­ta­loutta par­haim­mil­laan. Sen val­mis­tus­pro­ses­sissa jäte­raaka-ainei­den ener­gia­si­sältö saa­daan hyö­ty­käyt­töön. Lisäksi bio­kaa­sun tuo­tan­nosta jäl­jelle jää­vät orgaa­ni­set ravin­teet voi­daan hyö­dyn­tää edel­leen esi­mer­kiksi pel­loilla
lan­noit­teena.

Bio­kaa­sua syn­tyy mädä­tys­pro­ses­sissa jäte­ve­den­puh­dis­ta­moi­den ja maa­ti­lo­jen
bio­kaa­su­lai­tok­silla, minkä lisäksi bio­kaa­sua kerä­tään tal­teen kaa­to­pai­koilta. Sitä voi­daan tuot­taa elo­pe­räi­sestä aineesta, kuten bio­jät­teestä, teol­li­suu­den sivu­vir­roista, liet­teestä, lan­nasta ja pel­to­bio­mas­sasta. Tuo­tan­non mädä­tys­jään­nös on ravin­tei­kasta ja sitä voi­daan hyö­dyn­tää esi­mer­kiksi pel­to­jen kier­rä­tys­lan­noit­teena.

Bio­kaasu on täy­sin uusiu­tu­vaa ja sen koko elin­kaa­ren pääs­töt ovat kes­ki­mää­rin jopa 90 pro­sent­tia pie­nem­mät ver­rat­tuna fos­sii­li­siin polt­toai­nei­siin. Bio­kaa­sun ympä­ris­töys­tä­väl­li­syys perus­tuu sii­hen, että bio­massa sitoo kas­vaes­saan hii­li­diok­si­dia saman
ver­ran kuin sen käyt­tä­mi­nen bio­kaa­suna vapaut­taa ilma­ke­hään.

”Pai­kal­li­nen tuo­tanto vah­vis­taa myös Pons­sen koti­mai­sen lähie­ner­gian käyt­töä ja ener­giao­ma­va­rai­suutta vähen­täen riip­pu­vuutta fos­sii­li­sista polt­toai­neista”, ker­too Paa­na­nen.