Veljekset Lehtomäki – perheyrityksen puolen vuosisadan menestystarina
”Suomi elää metsästä – niin mekin” on Veljekset Lehtomäen johtoajatus. Kolmen veljeksen kova työ ja luottamus omaan näkemykseen ovat siivittäneet perheyrityksen menestyksekästä taivalta, johon PONSSE-metsäkoneet liittyivät mukaan parikymmentä vuotta sitten. Uskoa tulevaan tuovat metsäteollisuuden suuret investoinnit Keski-Suomessa.
Kun metsäurakointiin keskittyneen Veljekset Lehtomäen avainhenkilöitä kerääntyy saman pöydän ääreen, on koossa rutkasti näkemystä ja kokemusta yrittäjyydestä ja koneellisesta metsänkorjuusta. Viidenkymmenen vuoden jälkeen näitä miehiä vie yhä eteenpäin usko omaan tekemiseen ja luottamus metsäalan tulevaisuuteen Suomessa.
Yrityksen vuonna 1973 perustaneet veljekset Erkki, Markku ja Pertti Lehtomäki vaikuttavat toiminnassa edelleen aktiivisesti. Seuraavasta sukupolvesta mukana ovat Erkin pojat Jani ja Marko Lehtomäki, PONSSE Scorpionia ajava Markun poika Jari Lehtomäki sekä hänen sisarensa, pääkonttorin toimistossa työskentelevä Katja Lehtomäki.
Komeaan puolen vuosisadan ikään ehtinyt Veljekset Lehtomäki on kasvanut luontaisesti ja maltilla. Palveluihin kuuluu myös trukkityöt Multian Saha Oy:lle. Yrityksessä työskentelee noin 40 ammattilaista, ja omistus on perustajaveljesten ja heidän jälkikasvunsa käsissä.
”Näin vanhana ukkona en osaa nähdä, että meillä olisi joku sata konetta pihassa. Nopeimmin kasvu tulisi tietenkin yritysostojen kautta, mutta niitä ei ole tehty. Jatkossa nuoremmat päättävät nämä asiat”, sanoo Pertti Lehtomäki.
KERTAKAUPALLA VIISI PONSSEA
Läpi vuosikymmenien yrityksen koneet ovat työskennelleet metsäisessä Keski-Suomessa etenkin Multian, Keuruun, Petäjäveden ja uusimpana Ähtärin seudulla. Vähän kerrassaan uusia urakointi mahdollisuuksia avautui muun muassa Metsäliitolle, ja suhteet isoihin metsäyhtiöihin alkoivat vakiintua. Tätä nykyä pääasiakkaita ovat UPM-Kymmene ja Metsä Group.
Koneellista metsänkorjuuta tehtiin Ponssen kilpailijamerkeillä aina vuoteen 2004, jolloin yritykseen hankittiin ensimmäinen PONSSE-metsäkone. Yhteistyö ja yhteydenpito entisen merkin kanssa oli alkanut horjua, joten aika oli kypsä vaihdokselle. Ja kun konekaupoille kerran ruvettiin, veljekset hankkivat heti viisi Ponssea yhdellä kertaa.
Ensimmäistä konekauppaa tuli Ponssen puolelta hieromaan nykyinen hallituksen puheenjohtaja Jarmo Vidgren. Sopimusta väännettiin Pertin kotona pitkään, ja illan päälle saunottiinkin. Nuori myyntimies vaikutti hieman hermostuneelta, ja Pertti tiedusteli, millaisilla neuvotteluvaltuuksilla Jarmo oli liikkeellä.
”Isä sanoi, että tehkää ne kaupat”, kuului Jarmon vastaus. Ja näin tehtiin.
METSÄNOMISTAJA ON TÄRKEIN ASIAKAS
Ennen yrityksen virallista perustamista tuolloin vielä hyvin nuoret veljekset ajoivat traktorilla ja itse tehdyllä kärryllä puita suoraan kannolta paikalliselle sahalle. Puuta saatiin ajettua jopa kuusi kuormaa päivässä, muistelee Pertti Lehtomäki.
”Se oli melkoisen tapahtumarikasta toimintaa sen ajan vehkeillä, eikä kaikki varmaan ihan laillistakaan ollut. Mutta se oli sitä aikaa, eikä asiaan silloin kiinnitetty sen enempää huomiota.”
Eipä kuitenkaan ihme, että sahanjohtaja ehdotti nuorille miehille metsäkoneen ostamista. Pertin mukaan tavoitteena oli varmasti työturvallisuuden kohentaminen mutta myös tehokkuuden parantaminen. Käytettynä ostetulla koneella painettiin töitä lähes yötä päivää, ja miestä vaihdettiin lennosta. Pitkä kokemus on opettanut, että toimivan liiketoiminnan avainasemassa ovat hyvät suhteet maanomistajiin. Heitä on monenlaisia: On rahastoja, joiden toiminta on ammattimaista. Sitten voi olla muualla asuvia henkilöitä, jotka omistavat pienen palstan, jolla he käyvät marjastamassa ja nuotioimassa.
”Toiveita pitää kuunnella, ja toisen metsäomaisuutta pitää arvostaa – omaisuudenhoidostahan meidän työssämme on kyse. Puolen päivän hakkuu on meille rutiinia, mutta kaupunkilaiselle metsänomistajalle kyse voi olla ainutkertaisesta tapahtumasta, jossa hän haluaa olla mukana”, kertovat Pertti, Marko ja Jani Lehtomäki periaatteistaan.
PÖLLIKOULUSTA TÖIHIN PERHEYRITYKSEEN
Toisen polven tekijät Jani ja Marko Lehtomäki kulkivat yrityksen leipiin samaa reittiä, mutta kolmen vuoden ikäerolla. Ensin ”pöllikoulu” eli metsäkoneenkuljettajan opinnot Jämsänkoskella, minkä jälkeen työt kuljettajana alkoivat tutussa ympäristössä. He sanovat, että valinta oli luonteva eikä oikein muuta osannut ajatellakaan.
”Mukana on oltu pienestä pitäen, ja kaikki mahdolliset työt hallin lattian siivouksesta alkaen ovat tulleet tutuiksi”, sanoo Jani.
”Pienenä halusin aina isän mukaan metsään ja nukuin koneen lattialla, kun isä teki töitä. Joskus olen miettinyt, olisiko muissa töissä päässyt helpommalla, mutta tiedä häntä”, kertoo puolestaan Marko.
Edelleen kuljettajana työskentelevä Jani vaihtoi moton puikkoihin vuosituhannen vaihteessa. Marko on työskennellyt suunnittelupäällikkönä 2000-luvun alkuvuosista, kun metsäyhtiöt alkoivat siirtää suunnittelutyötä urakoitsijoiden hoidettavaksi. Hänen työtään on savotoiden suunnittelu, leimikoiden valinta sekä puuvirtojen ja ‑laatujen ohjaus asiakkaiden tilausten mukaisesti.
”Perustajilta olemme yrittäneet imeä oppia kaikesta mahdollisesta. Myös siitä, että usein kannattaa miettiä tarkasti ennen kuin tekee, eikä vasta sen jälkeen, kun on jo tehnyt”, sanovat Jani ja Marko.
Vuoden 2004 avauskaupan jälkeen kaikki Veljekset Lehtomäen metsäkonekaupat ovat menneet Ponsselle, jonka kanssa tehtävää yhteistyötä Pertti kiittää kitkattomaksi ja antoisaksi. Yhteys asiakkaaseen on kirkas, ja vastuuta ei pallotella henkilöltä toiselle.
”Ponssen kanssa asiat etenevät maaliin, eikä sanota, ettei tämä kuulu minun tonttiini. Arvostan kokonaisvastuun ottamista. Olin seurannut Ponssen tarinaa jo pitkään, ja jotenkin se tuntui hyvältä kodilta meille.”
Ergon ohjaimissa työskentelevä Jani kuvaa metsäkoneiden kehitystä huimaksi. Etenkinn tietotekniikka on noussut kehityksen veturiksi.
”Koneiden teknisiin ominaisuuksiin tuskin kehitetään mullistavia ominaisuuksia ihan lähiaikoina, mutta älyn hyödyntäminen etenee nopeasti. Kun ennen kehitettiin komponentteja, nyt kehitetään ohjelmistoja”, hän kertoo kokemastaan.
Huimasti ovat kehittyneet myös metsäalan asenteet, työtavat ja vaatimukset vastuullisuuden suhteen. Veljekset Lehtomäellä huomioidaan ympäristöön vaikuttavat seikat jo puunkorjuun suunnitteluvaiheessa.
”Purojen huomioiminen, jättöpuut ja muu ympäristön huomioiminen on jo järjellä ajatellen hyvä asia. Paljon on ala muuttunut hyvään suuntaan”, sanoo Pertti.
VOIMAT YRITYKSEN KEHITTÄMISEEN
Jo Einari Vidgren piti koneiden käyttäjiä parhaina asiantuntijoina, joiden antama palaute oli syytä ottaa tuotekehityksessä tosissaan. Lehtomäen miehillä on ollut roolinsa, kun Ponsse on kehittänyt maailman parhaita metsäkoneita vieläkin paremmiksi ja tehokkaammiksi kuljettajien työkaluiksi. Lupauksensa mukaisesti Ponsse kuuntelee asiakasta, ja tuotekehityksellä on aidosti läheinen yhteys koneenkäyttäjiin, sanovat Pertti ja Jani.
”Esimerkiksi jatkopuomien nailoniset liukupalat vaihtuivat laakereihin aikoinaan meidän ehdotuksestamme, ja tuotekehittäjät saivat homman alle vuodessa sarjatuotantoon. Polttoaineen kulutusntippui 0,7 litraa tunnissa tällä ratkaisulla”, kertoo tämän ja muutaman muun idean isä Pertti.
Perustajaveljekset ovat mahtuneet aina hyvin samaan yritykseen. Energiaa ei ole tuhlattu eripuraisuuteen, vaan voimat on käytetty yrityksen kehittämiseen. Hyvä yhteishenki ja keskinäinen luottamus kumpuavat nuoruusvuosista: veljesten isä menehtyi äkilliseen sairauteen vain 39-vuotiaana, joten poikien oli pakko puhaltaa yhteen hiileen ja kantaa vastuuta nuoresta iästään huolimatta.
”Isän kuollessa vanhin meistä oli 17-vuotias. Kotona oli pikkuinen maatilkku, jolla kasvoimme. Perustimme firman ja ostimme ensimmäisen koneen, kun olin 18. Rahaa meillä ei juuri ollut, mutta kaksi paikallista miestä takasi lainamme. Ilman heidän luottamustaan en tiedä, miten asiat olisivat menneet”, sanoo Pertti kiitollisuutta äänessään.
VELJEKSET LEHTOMÄEN PONSSE-METSÄKONEET
- 24 Ponssea, joista 12 ajokoneita ja 12 harvestereita.
- Neljästä Scorpionista kaikki on varustettu H6-hakkuupäällä. Kahdessa Ergossa on H8-hakkuupää.
- Ajokoneista käytössä ovat Wisent, Elk, Buffalo, Elephant ja Bison.
- Kaikkiin koneisiin on PONSSE Active Care-huoltosopimus.
- Lokakuussa 2023 saapuvat seuraavat kaksi uutta konetta.