Pons­sen teh­das kor­vasi nes­te­kaa­sun bio­kaa­sulla

Pons­sen Vie­re­män teh­das tavoit­te­lee hii­li­neut­raa­liutta vuo­teen 2025 men­nessä. Tavoit­teen kan­nalta mer­kit­tä­vin osa pääs­töistä syn­tyy nes­te­kaa­sun käy­töstä tuo­tan­non pin­ta­kä­sit­te­ly­pro­ses­sin polt­toai­neena. Ponsse on lähellä tavoi­tet­taan, kun Vie­re­män teh­taan nes­te­kaasu vaih­tui elo­kuussa uusiu­tu­vaksi bio­kaa­suksi.

Pons­sen Vie­re­män teh­taalla on siir­rytty käyt­tä­mään pai­kal­li­sen bio­kaa­su­ter­mi­naa­lin bio­kaa­sua. Vuo­den 2024 alussa käyt­töön otettu Vie­re­män bio­kaa­su­lai­tos jakaa nes­tey­tet­tyä ja pai­neis­tet­tua bio­kaa­sua sekä teol­li­suusettä lii­ken­ne­käyt­töön. Toi­min­nan alku­vai­heessa bio­kaasu han­ki­taan poh­jois­mai­selta ener­giayh­tiö Gasu­milta, mutta lop­pu­vuo­desta 2024 bio­kaa­sun toi­mit­taa Hank­kija, kun Vie­re­mälle raken­tuu Demecan gFuel Upgrade 100 ‑bio­kaa­sun jalos­tusyk­sikkö. Lait­teis­tolla jalos­te­taan raa­ka­bio­kaa­sua puh­taaksi bio­me­taa­niksi. Vie­re­män kunta rakensi raa­ka­kaa­sun keräi­ly­put­ken pai­kal­li­sille maa­ti­loille, ja Pons­sella lii­tos­putki ja sii­hen liit­ty­vät teh­taan muu­tos­työt teh­tiin kesän ja alkusyk­syn 2024 aikana, kun teh­das oli kesä­tauolla.

”Bio­kaa­sun käyt­töön­otto teh­taalla alkoi mal­lik­kaasti ja kaasu on nyt käy­tössä koh­teissa, joi­hin se suun­ni­tel­tiin. Käyt­tä­jän näkö­kul­masta eroa ei huo­maa ollen­kaan. Uudet kaa­su­polt­ti­met ovat tehok­kaat ja läm­mit­tä­vät maa­laa­mon pesu­ko­neen pesu­ve­den ja kui­vaus­kam­mion. Bio­kaa­sua käy­te­tään tal­vella myös teh­taan hit­saa­mon palk­ki­va­ras­ton läm­mi­tyk­seen”, ker­too teh­taan tuo­tan­to­joh­taja Esa Pent­ti­nen.

”Kaa­su­polt­ti­mia voi­daan myös sää­tää kuor­mi­tuk­sen tar­peen mukaan. Tämä uusi omi­nai­suus on todella hyvä, koska aiem­mat polt­ti­mot oli­vat joko täy­sillä päällä tai sit­ten poissa päältä koko­naan”, lisää Pent­ti­nen.

Vuo­si­ta­solla Pons­sella on käy­tetty nes­te­kaa­sua noin 70 000 kg eli 900 MWh. Viime vuonna nes­te­kaa­sun käyttö aiheutti yli 90 pro­sent­tia Vie­re­män tuo­tan­non hii­li­ja­lan­jäl­jestä. Bio­kaa­sun käyt­töön­otto pie­nen­tää Pons­sen hii­li­ja­lan­jäl­keä noin 215 t CO2-eq. (hii­li­diok­si­die­kvi­va­lent­ti­ton­nia) ja se on mer­kit­tävä askel Pons­sen tuo­tan­non hii­li­neut­raa­lius­ta­voit­teen saa­vut­ta­mi­seksi.

Pons­sen tuo­tan­to­joh­taja Esa Pent­ti­nen ja vas­tuul­li­suu­joh­taja Katja Paa­na­nen ovat olleet tyy­ty­väi­siä teh­taan bio­kaa­sun käyt­töön­ot­toon.

Bio­kaasu pie­nen­tää Pons­sen teh­tään tuo­tan­non pääs­töjä

Bio­kaasu yhdis­tää Vie­re­män kun­nan, pai­kal­li­sen maa­ta­lou­den ja tek­no­lo­gia­teol­li­suu­den, mutta sitä ei ole tar­koi­tettu ainoas­taan teol­li­suus­käyt­töön. Pai­neis­te­tun bio­me­taa­nin tank­kaus­a­sema on jo nyt Vie­re­mällä toi­min­nassa. Kun­nan omassa käy­tössä on
jo kym­me­nen bio­kaa­suau­toa ja ‑trak­to­ria. Tämä avaa bio­me­taa­nin käyt­töön­o­ton mah­dol­li­suu­den tule­vai­suu­dessa myös Pons­selle.

”Vie­re­män kunta käyt­tää bio­kaa­sua myös kau­ko­läm­mön vara­voi­ma­läh­teenä. Pons­sen teh­das on kun­nan kau­ko­läm­pö­ver­kossa, jossa pää­e­ner­gia­läh­teenä on hake. Pin­ta­kä­sit­te­lyn polt­toai­ne­vaih­don lisäksi bio­kaasu alen­taa vuo­sit­tain tuo­tan­tomme pääs­töjä myös kau­ko­läm­mön osalta noin 5 t CO2-eq”, ker­too Pons­sen vas­tuul­li­suus­joh­taja Katja Paa­na­nen.

Uudet kaa­su­polt­ti­met ovat tehok­kaat ja läm­mit­tä­vät maa­laa­mon pesu­ko­neen pesu­ve­den ja kui­vaus­kam­mion. Bio­kaa­sua käy­te­tään tal­vella myös teh­taan hit­saa­mon palk­ki­va­ras­ton läm­mi­tyk­seen.
- Esa Pent­ti­nen, tuo­tan­to­joh­taja

Uusuiu­tu­vaa ener­giaa jopa 90 pro­sent­tia pie­nem­millä pääs­töillä

Bio­kaa­sun tuo­tanto on kier­to­ta­loutta par­haim­mil­laan. Sen val­mis­tus­pro­ses­sissa jäte­raaka-ainei­den ener­gia­si­sältö saa­daan hyö­ty­käyt­töön. Lisäksi bio­kaa­sun tuo­tan­nosta jäl­jelle jää­vät orgaa­ni­set ravin­teet voi­daan hyö­dyn­tää edel­leen esi­mer­kiksi pel­loilla
lan­noit­teena.

Bio­kaa­sua syn­tyy mädä­tys­pro­ses­sissa jäte­ve­den­puh­dis­ta­moi­den ja maa­ti­lo­jen
bio­kaa­su­lai­tok­silla, minkä lisäksi bio­kaa­sua kerä­tään tal­teen kaa­to­pai­koilta. Sitä voi­daan tuot­taa elo­pe­räi­sestä aineesta, kuten bio­jät­teestä, teol­li­suu­den sivu­vir­roista, liet­teestä, lan­nasta ja pel­to­bio­mas­sasta. Tuo­tan­non mädä­tys­jään­nös on ravin­tei­kasta ja sitä voi­daan hyö­dyn­tää esi­mer­kiksi pel­to­jen kier­rä­tys­lan­noit­teena.

Bio­kaasu on täy­sin uusiu­tu­vaa ja sen koko elin­kaa­ren pääs­töt ovat kes­ki­mää­rin jopa 90 pro­sent­tia pie­nem­mät ver­rat­tuna fos­sii­li­siin polt­toai­nei­siin. Bio­kaa­sun ympä­ris­töys­tä­väl­li­syys perus­tuu sii­hen, että bio­massa sitoo kas­vaes­saan hii­li­diok­si­dia saman
ver­ran kuin sen käyt­tä­mi­nen bio­kaa­suna vapaut­taa ilma­ke­hään.

”Pai­kal­li­nen tuo­tanto vah­vis­taa myös Pons­sen koti­mai­sen lähie­ner­gian käyt­töä ja ener­giao­ma­va­rai­suutta vähen­täen riip­pu­vuutta fos­sii­li­sista polt­toai­neista”, ker­too Paa­na­nen.

Kategoria: Vastuullisuus

  • Vastuullisuus

Pons­sen teh­das kor­vasi nes­te­kaa­sun bio­kaa­sulla

Ponssen Vieremän tehdas tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen kannalta merkittävin osa päästöistä syntyy nestekaasun käytöstä tuotannon pintakäsittelyprosessin polttoaineena. Ponsse on lähellä tavoitettaan, kun Vieremän tehtaan nestekaasu vaihtui elokuussa uusiutuvaksi biokaasuksi.