Einari Vidgren ker­toi puhees­saan pre­si­den­tille, kuinka sujui­vat Pons­sen ensim­mäi­set vien­ti­pon­nis­te­lut met­sä­ko­nei­den veto­kil­pai­lussa.

Einari ja Juha Vidgren vas­taa­not­ti­vat Pons­selle myön­ne­tyn vuo­den 2003 kan­sain­vä­lis­ty­mis­pal­kin­non pre­si­den­tin­lin­nan juh­la­vissa puit­teissa. Juh­la­pu­heessa Einari Vidgren muis­teli yhtä yri­tyk­sen alku­tai­pa­leen tär­keää het­keä, Myl­ly­pu­ron met­sä­ko­ne­näyt­te­lyä, omaan lyö­mät­tö­mään tyy­liinsä.

Vie­re­mältä läh­det­tiin mie­hissä vuonna 1972 met­sä­ko­ne­näyt­te­lyyn Myl­ly­pu­roon, Hel­sin­gin kupeelle. Näy­tö­sa­lu­eena oli iso sora­monttu ja pai­kalla kaikki suu­ret kil­pai­li­jat. Näyt­te­lyssä pidet­tiin met­sä­ko­nei­den kes­ken veto­kil­pailu sora­mon­tun reu­naa pit­kin ylös ajaen.

Ponsse voitti veto­ki­sassa kil­pai­le­vat mer­kit men­nen tul­len ja iski samalla nimensä ensi ker­ran suu­ren ylei­sön tie­toi­suu­teen. Kun pre­si­dentti Tarja Halo­nen luo­vutti pal­kin­non menes­tyk­sek­käästä kan­sain­vä­li­sestä toi­min­nasta, Einari ker­tasi kol­men vuo­si­kym­me­nen takai­sia tun­nel­mia ja vien­nin käyn­nis­tä­mi­sen haas­teita.

”Se oli mei­dän ensim­mäi­nen todel­li­nen vien­ti­pon­nis­telu – sil­loin aja­tel­tiin, että jospa saa­tai­siin Etelä-Suo­meen edes joku kone myy­tyä. Kyse­lyjä toki tuli näyt­te­lyn jäl­keen pal­jon, mutta osta­jia ei yhtään.”

Näyt­te­ly­päi­vän kään­nyt­tyä iltaan pons­se­lai­set meni­vät syö­mään omalla poru­kalla Hel­sin­kiin. Kat­sot­tiin vielä vähän parempi ruo­ka­paikka juh­lis­ta­maan Myl­ly­pu­ron näyt­te­lyn onnis­tu­mista.

Ruo­kai­lun jäl­keen puo­lil­ta­öin hotel­lille autoil­lessa seu­rue huo­masi, että oltiin jo lähes hotel­lin koh­dalla. Einari ajat­teli ajaa suo­raan hotel­lin pihaan lyhyintä reit­tiä pit­kin, vaikka huo­mat­tiin, että siinä on kiel­le­tyn ajo­suun­nan merkki. Mutta kun oli jo myöhä ja matka lyhyt, Einari päätti ajaa kat­sot­tua reit­tiä pit­kin.

”Kuinka sat­tui­kaan, niin polii­sit oli­vat pai­kalla. He pysäyt­ti­vät auton ja kysyi­vät, että mitenkä sitä nyt kiel­let­tyyn suun­taan aje­taan? Vas­ta­sin sii­hen, että ollaan poru­kalla met­sä­ko­ne­näyt­te­lyssä ja tul­laan syr­jästä tuolta Vie­re­mältä, eikä mei­dän kir­kon­ky­lällä ole yhtään yksi­suun­taista katua, että olisi osattu varau­tua täm­möi­seen tilan­tee­seen.”

Kons­taa­peli sil­mäili aikansa autossa istu­via mie­hiä ja vas­tasi sit­ten, että tämän ker­ran pää­sette aja­maan hotel­lin pihaan. Mutta sovi­taan niin, että kun seu­raa­van ker­ran tulette Hel­sin­kiin, niin jätätte auton jo Käpy­län Shel­lille.

”Niinpä me tulimme täl­lä­kin ker­taa len­to­ko­neella ja tak­silla tänne Hel­sin­kiin”, päätti Einari puheensa pre­si­den­tin­lin­nassa.